29 December 2010

I've read these Christmas books so many times, I know the stories and I know the rhymes



Aattona kietouduin joulunpunaiseen Stop Staringin mekkoon, jonka pilkut, leikkaus ja alla kahiseva tylli saavat hymyn huulille kerta toisensa jälkeen. Piristyi mieli yhtälailla muistakin aaton aktiviteeteista, kuten perinteisten animaatioiden ja elokuvien katsomisesta, purevan pakkasen siivittämästä kävelyretkestä ja käärepapereiden repimisestä rakkaiden parissa. Ja joulukoristeista, tuo musta glitterporo oli ihana uusi kitsch-lisäys kuuseen!


Perheen paketit käärin samaan tyyliin kuin viime vuonna, herkulliset käärepaperit sidoin kierrätetyillä nauhoilla kiinni ja lisäsin vintage-henkisiä kortteja vihjeiksi pakettien sisällöstä. Omien lahjusten sisällöistä tarinoin hiukan myöhemmin, nyt alkaa olla kiirus jo aivan toisenlaisten juhlintojen pariin! :)





A few things that made me smile on Christmas Eve. Stop Staring's Christmasy red dress, kitschy decorations (that black glitter reindeer is so cute!), traditional animations, Edward Scissorhands, cold and frosty outdoor walks, huge Christmas feast, red wine and tearing up the gift wrappings in the presence of my whole family made my heart glow. I wrapped my loved ones gifts the same way as last year, but I'll tell you more about the contents of mine later :)

23 December 2010

Buckleberry Finn


Pienten asuste- ja sisustushankintojen lisäksi löysin Kuopiosta uudet nilkantappajat. Oli hienoinen arviointivirhe astella portaita alas kenkämereen äidin kanssa, sukumme kenkähulluus kun iski yllättäen ja äiti vain kannusti vieressä ostamaan. :D Tarkoituksenani oli vain katsella kauniita korkoja eikä viedä niitä mukanani, komerosta kun löytyy enemmän korkokenkiä kuin kukaan oikeasti tarvitsee.
Poistoalen kautta maiharipohjaisten solkikorkkareiden lunnaiksi jäi kuitenkin vain ~13€, joten aivan turhaan potisin asiasta huonoa omaatuntoa. Pitäähän joululahjoja paketoida myös itselle, vaikkei olisikaan ollut niin kiltti ;)


Vaikka kengissä on aavistus jotain omalle tyylilleni vierasta, pidän silti kovasti noiden outojen rypytysten, niitillisten solkinauhojen ja kenkien muuten siron perusmuodon risteytyksestä. Sujautan nämä varmasti jalkaani mustien minimalistimekkojen tehostajiksi, kengät kun ovat parhain keino piristää muuten selkeälinjaista asua.

Nyt minun täytyy kuitenkin kiirehtiä takaisin H.P.Lovecraft Societyn joululauluversioiden säestämien paketointipuuhien pariin. Aatto valkenee jo huomenna, miten ihmeessä tämä kuukausi on näin nopeasti haihtunut! Rauhallista joulua teille kaikille, muistakaa rentoutua ja nautiskella täysin siemauksin. 

So this is what I found on my way home (besides a few accessories and home decorations, but at this present moment I see no point of showing them). I believe it was a radical mistake to dive into the sea of shoes with my mom, who immediately encouraged me to buy a pair. :D  I wasn't planning on buying anything but look what happened! Now I'm an owner of quirky but feminine buckle boots, luckily they cost only ~13€ so there's no need to feel guilty. They're my little Christmas gift for myself, though I have been quite naughty for the whole year. Now I must return to wrapping up the presents, I can't believe Christmas Eve is already tomorrow! I wish happy holidays to all of you 

21 December 2010

The Snow Falling on Cedars


Karkasin jo launtaina kohti lapsuudenkotiani, jossa joulu vierähtää lumisen valtakunnan rauhassa perheen keskellä. Saavuin muita sisaruksia aikaisemmin äidin kotiapulaiseksi, ja kaikkien näiden leipomusten, kirjavuorten pölyttämisen, villakoirapopulaatioita tuhoavan imuroinnin sekä ruokaherkkujen keskellä olen kadottanut totaalisesti ajantajuni. Mikä on tosin lomailun kannalta täysin ihanteellinen olotila.



Matkaan yleensä kotiin muistoja pullollaan olevan Kuopion kautta, josta haalin vielä viimeisiä joululahjoja rakkaiden paketteihin. Kirpputorilta samalla löytynyt Lumi peittää setripuut-kirja on lämmittänyt mieltä iltaisin, oli mahtavaa löytää tämä nide kaikkien niiden kertojen jälkeen, jolloin olen nyyhkinyt kirjasta punottua elokuvaa katsellessa! Tapanani on usein ajoittaa lukemiset ja musiikki ympäristön mukaan, talvella on parhainta lukea pakkaselta tuoksuvia kirjoja, syödä mehujäätä ja kuunnella joululaulujen seassa kylmänä kaikuvaa industrialia. Onko kellään muulla samankaltaisia kameleontti-oireita?

Kuopiosta tarttui epäitsekkäiden lahjusten lisäksi myös jotain mukavaa omiin mielihaluihin nojaten, mutta niistä kerron myöhemmin. Kuulen jo kotiorjaa kutsuttavan kohti piparkakkujen krematoimista, mukavaa iltaa kaikille! Ja uusille lukijoille virtuaalinen mutta oikein lämmin tervetuliaishalaus ^^

On Saturday I came to my childhood home for Christmas and since then my sense of time has completely vanished. I've been busy vacuuming dust bunnies, dusting piles of books, baking and doing all sorts of household assignments so no wonder time has lost it's grip! 


On my way home I went through one of my favourite cities to purchase some last Christmas gifts for my loved ones. While doing that I found The Snow Falling on Cedars from the flea market, I've wanted to read it for a long time, for the movie makes me shed tears every time. (I found something else too, but I'll tell you more of those finds later!) I tend to co-ordinate my readings and musical taste with the environment, so winter makes me want to read chilly-named books like this and listen to cold industrial in the midst of Christmas carols. Does anybody else of you act like a chameleon?

18 December 2010

Quoth the Raven


Miltei vuoden päivät tyydyin vain katselemaan tätä riipusta kaukaa, ihaillen sen muotokielen karua kauneutta, lykäten aina ostopäivää hamaan tulevaisuuteen. Taivaalta mätkähtäneiden veronpalautusten armosta naputtelin tilauksen menemään ja nyt linnun hopeisena välkkyvä kallo raakkuu tyytyväisenä kaulassa. Tyytyväinen olen kyllä minäkin :)


Lintujen luurangot (ja tietysti myös elävät yksilöt) kiehtovat minua, piirrostenkin seassa niitä on vilahdellut jo muutaman vuoden ajan. Jotain haurasta kauneutta noiden lentävien olentojen muodoissa on, jotain joka saa kerta toisensa jälkeen vilpittömästi ihailemaan luonnon siroja muodostelmia. Tästä Fashionologyn riipuksesta tulee epäilemättä yksi korulippaan rakkaimmista helyistä!

This pendant was my keen object of admiration for almost a year, and by the grace of tax refunds I finally got one of my own! :) I love to draw and admire bird skeletons, their fragile and beautiful shapes fascinate me greatly. This one will surely become one of my favourites in the jewellery chest!

16 December 2010

"Bye, bye, Blackbird."


Tuntikausien nyhräämisen, leikkelyn, ompelun sekä pirullisten purkuoperaatioiden jälkeen putkahti esiin kimaltavan liituraidallinen mekko. Ompelukaavojen ohjeissa vilisi välillä hepreankielisiä lauseita, joiden ratkominen amatöörinä taisi oli haasteista suurin. En ole koskaan aikaisemmin ommellut tällaisia taskuja tai kunnolla vuoritettua mekkoa, joten olen aika tyytyväinen ettei lopputulos ole totaalinen katastrofi, pidän mekosta yllättävän paljon! Liituraitakuosi toi väistämättä mieleen vanhat gangsterielokuvat, mikä ei ole laisinkaan huono juttu.


Kokosin mekon kirpputorilta löytämästäni kankaasta joka on ollut runsaudenlähde jo mm.kynähameelle ja korsetille, vieläkin sitä jäi jäljelle parin vaatteen tarpeisiin. Vuoren kyhäsin hopeaan taittavasta vaaleasta satiinista, vetoketjun ja liivinluut taas nappasin kauan sitten tuhoutuneista vaatteistani. Käytän miltei joka kerta ompeluksissani jotain kierrätysmateriaalia, hauskaa ja hyödyllistä puuhaa samassa paketissa :)


Loppusilaukseksi asulle hurautin vielä liituraidallisen, satiinirusetilla ja verkkoharsolla koristellun hattusen. Nyt on kimaltava asukokonaisuus kaapissa odottelemassa uuden vuoden juhlintoja! (Olen muuten päättänyt aloittaa säästämisen kohti kunnollista järjestelmäkameraa. Tämä synkkääkin synkempi vuodenaika, sisätilojen kelmeä sähkövalo ja pikkuruinen pokkarini ovat niin kamala yhdistelmä että hermot raksahtelevat poikki.)

After countless hours of cutting, sewing and unstitching a glittery pinstriped dress popped up. I've never done pockets or a fully lined dress before so I'm quite happy this didn't turn up as a total catastrophe! I really like the pockets and the pinstripes, which remind me of old gangster movies. And you can always use the pockets to hide delicious treats from cocktail parties :)


I usually use some recycled materials whenever I sew something, this time I plucked the zip and the plastic corset bones from my old clothing. The pinstripe fabric is an old second hand finding from flea-market and the silver-toned lining fabric I found from the draper's discount bin. For the finishing touch I crafted a fascinator, so now I have a glittery outfit for New Year's party! (By the way, I've got to start saving some money for a proper camera. It's so dark all the time, the electric light is horrible and my tiny camera can't cope with this at all!)

12 December 2010

Sugar Sugar Sugar

Vierähtäneen viikon aikana olen saanut mahan täydeltä monta makeaa juhlintaa, joiden parissa nämä hurjan pimeät illat ovat valaistuneet edes hetkeksi. Muiden kilisteltyä maljoja itsenäisyyden kunniaksi juhlimme me puolison kanssa rakkauden vuosipäivää. Tänä vuonna linnoittaudumme kodin seinien sisälle, illan aikana leijaili keijuja silmiin niin pullosta kuin elokuvaruudultakin  Hellboyn, Death in the Afternoon-drinkkien (absintti+kuohujuoma) ja kaikista rakkaimman seuran kera ei ilta voi epäonnistua! (Kuva on leikattu noin oudosti koska muru ei halunnut kasvojaan nettiin.)



Perjantaina oli taideyhdistyksen pikkujoulun vuoro. Siirryin punaviinihuurteisen iloiseen joukkoon tavalliseen tapaani myöhässä, ilta kun melkein tyssäsi alkuunsa väsymyksen ja huonon mielen vuoksi. Onneksi sain ryhdin kasaan ja pirteän punaista päälle, olisi kaduttanut jäädä kotiin potemaan surkeaa mieltä! Jouluisen punavalkoinen karkkimekko, ällösomat vintagekengät ja glitterpunalla koristellut huulet nostivat mielialaa, vaikka sormikiharakokeilu yritti kovasti latistaa sitä lässähtämällä heti alkuunsa. Aina ei voi onnistaa, varsinkaan näin pirullisen liukkaan hiuslaadun kanssa!



Eilen siirryin iltapäivään asti venyneen henkisen kooman kautta graafisten suunnittelijoiden pikkujouluihin, jotka olivat valehtelematta parhaat bileet pitkiin aikoihin! Oli niin hauskaa että kuvien napsiminen unohtui totaalisesti, päältäni löytyi kuitenkin Trashy Divan silkkimekko. Meidän luokkaa parempaa kouluporukkaa saa todella etsiä yksityisetsivien ja vainukoirien kanssa, ihanaa kun illasta voi nauttia rennosti ilman draamakuningattarien ja kriisipesäkkeiden pelkoa. Elämä on niin paljon onnellisempaa ilman paikallaan junnaavaa ihmissuhdedraamaa, olen varmaan tulossa vanhaksi kun en jaksa enää moista hölmöilyä. :D

Tämä vanhus palaa nyt takaisin ompeluprojektin pariin, siitä lisää hiukan myöhemmin. Mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille!

The whole week has been filled to the brim with celebration. During the Finnish Independence Day me and my love celebrated our anniversary by relaxing, watching Hellboy and sipping Death in the Afternoon- drinks (absinthe+sparkling wine). What a lovely evening! (The pic is foolishly cropped because my spouse didn't want his face online.)


On Friday I dressed up as a candycane for our art society's pre-Christmas party. The whole day had been a mess and it almost prevented me from going but luckily I managed to get up and go! Some glitter on the lips, impossibly cute vintage shoes on and red wine down the throat cheered me up, even though those miserably failed finger curls were quite horrible :D Yesterday there was another pre-Christmas  party, this time it was filled with graphic designers. Our class is so wonderful you couldn't find an equal even with private detectives! I had such a blast with those darlings, there's never any excess drama around. I'm probably growing older but I just can't stand pointlessly raging drama queens :D 


Now this old hag returns to her sewing projects, more about those later. Happy Sunday evening for everyone!

6 December 2010

V is for Victor squashed under a train


Kulutin eilisen aamupäivän hääräten rauhattomasti ympäri asuntoa kofeiinin yliannostuksen kohistessa suonieni lävitse. Kärsivällisyys ei todellakaan kuulu hyveisiini ja tällä kertaa levottomuuden syynä oli vanhempien saapuminen parin päivän visiitille. He toivat mukanaan myös lyhyellä matkalla olleen puolison joten odotus kasvoi kovin malttamattomiin mittasuhteisiin! Tuntuu niin oudolta olla kotona yksin kun toisen seuraan on kasvanut kiinni.

Useimmiten koetan jouduttaa ylimääräisen ajan lipumista pelaamalla konsolipelejä tai lukemalla sarjakuvia, mutta tällä kertaa tartuin aivan erityiseen kirjaan. Pari ylimääräistä tuntia napsahtivat päivästä pois kuin siivillä!  

Edward Goreyn kyseenalainen huumori ja korunkaunis, uniikki piirrosjälki eivät koskaan lakkaa ihastuttamasta minua. Kyseisen herran vaikutus nykyiseen tummanpuhuvaan kulttuuriin on mielestäni huomattava, en usko että Burtonin omaperäinen tyylikään olisi sama ilman Goreylta ammentamaansa inspiraatiota. Oma suosikkini Goreyn tarinoista on ennenkin blogin historiassa vilahtanut Gashlycrumb Tinies, karmivan hauska aakkosto lasten onnettomista kuolintavoista. Huumorintajuni häilyy kieltämättä aika sairaissa ulottuvuuksissa, mutta onneksi nämä viehättävät lukemattomia muitakin ihmisiä! Löytyykö lukijoiden joukosta faneja? :)

I spent the whole yesterday noon wandering restlessly in our apartment, waiting for my spouse to return from his journey and my parents who arrived with him to stay here for a couple of days. Waiting is something I can't stand, and usually I try to pass the extra time with games or comics. This time I opened a special book by Edward Gorey, his individual and gloomy style never ceases to amaze me! I also love the questionable, macabre humor of his works, he has definitely influenced the whole darker subculture of today. 
Are you familiar with his work? :)

3 December 2010

Lay your head where my heart used to be

Eilen kolahti postiluukusta Asoksen pehmeä paketti, joka oli puolet aiottua ohuempi tuotteiden varastosta hupenemisen vuoksi. Tuon kaltaisissa aleryntäyksissä ei siviiliuhreilta voi välttyä, mutta onneksi pari edullista löydöstä sain pelastettua kauneudennälkäisten naisten nopeista kynsistä!



Harsopilkuilla koristeltu trikoomekko on peruskauraa arkipäiväisten asukokonaisuuksien pohjaksi, mutta nuo ihastuttavat sydämillä koristellut sukkahousut säästän hiukan juhlavampiin tilaisuuksiin hauraan muotonsa vuoksi. Läpikuultavat pilkut, sydämet ja meshkankaat ovat yksi ehdottomista suosikeistani yksityiskohtien saralla! Ne vaan saavat minut surkeasti toivomaan pakkaslukemien syöksylaskua, jotta ne päällä uskaltaisi uloskin lumen valtakuntaan käyskentelemään. Onneksi vaatteita voi verhoilla neuleilla niin että alta pilkahtaa hiukan pitsiä ja läpikuultavuutta ilman syväjäädytykseen joutumisen uhkaa.


Tämä otsikkoon viittaava kappale yllätti minut täysin kuullessani sen ensimmäisen kerran. En olisi voinut kuvitellakaan että kyseiseltä näyttelijättäreltä löytyisi noin upean matala ääni tai että Tom Waitsin ihana kappale saisi arvoisensa tulkinnan. Tuntuu että ihmiset tukeutuvat aivan liian usein genrerajojen piikkiaitoihin, musiikki on mielestäni parhainta kun se vyöryy rajojen ylitse erilaisten ihmisten nautinnoksi. Yhdessä tyylilajissa pysyminen tuntuu muutenkin täysin absurdilta, kuka kumma tahtoo kahlita itsensä pieneen häkkiin! Oletko sinä joskus tyrmännyt jonkin muusikon pelkän ennakko-oletuksen kautta? Yllätyitkö lopulta positiivisesti?

Scarlett Johansson - Green Grass (Tom Waits cover)


My soft package from Asos finally arrived! Sadly half of it's contents were out of stock, but collateral damage is expected when dealing with sale products. The mesh-dotted dress is ideal for everyday use, but the hearty stockings I'm saving for special occasions. I absolutely love clothing that has transparent details! And the song I tagged here really surprised me when I first heard it. Who would've guessed that the starlet in question would have such a deep voice and cover Tom Waits in a respectful manner? I'm glad my assumptions have been thrown away, has prejudice ever clouded your musical taste? It's so sad when people hold on to one musical genre and ignore all others.

1 December 2010

Backbone Practise

Kotiovi avautui jälleen eilisiltana, oli hiukan kolkko olo saapua matkalta monta päivää etuajassa. Tuntui kuitenkin miltei unelmalta kaatua tuttuun sänkyyn kuolettavan väsymyksen siivittämänä. Lennon peruutus polttelee alati mielessä, mutta ajattelimme tehdä murheiden vastapainoksi jotain hauskaa, kuten linnoittautua sohvalle uusien elokuvien ja skumpan kanssa. Lomaahan voi viettää missä vain!

Tampereella majoituimme ihanan ystäväni helmoihin pariksi päiväksi, saimme hänen kotoaan lepoa ja vaatteentäydeltä kissankarvoja mukaan. Kissojen näkeminen on allergiasta huolimatta aina yhtä jännittävää, en saa tarpeekseni noista olennoista! Palvonnastani päätellen olisin ollut mainio muinaisen Egyptin asukki.




Kävimme kiertelemässä runsaasti kaupungin katuja saadaksemme muuta ajateltavaa, muutamia löydöksiä tarttuikin mukaan. Yleensä en astuisi mielelläni Gina Tricotiin vaatteiden huonon laadun ja muutaman muun syyn vuoksi, mutta tiesin että sieltä löytyisi haluamani paita. Printistä tulee vähän teinivuodet mieleen, mutta kynähameeseen ja naiselliseen neuleeseen yhdistettynä huomasin viihtyväni siinä todella hyvin. Toivottavasti uhkaavan heikko puuvillakangas kestäisi pidempään kuin muutaman vaivaisen käyttökerran!


Ylemmissä kuvissa näkyvä neule on juuri sellainen mitä olen tuloksetta etsinyt jo kauan, tänä kuolettavan kylmänä talvena neuleet ovat enemmän kuin tarpeellisia. Olen vaatteiden mallin suhteen kamalan nirso ja nykyään tuntuu neulemallistoista löytyvän lähinnä ylisuuria muotineuleita ja valuvan graafisia linjoja. Niissä ei ole mitään vikaa, mutta suosin vyötäröä korostavia naisellisia malleja, joten H&M:stä löytynyt neule oli onnenpotku. Samaisesta ketjusta lähti mukaan myös raidallinen kauluspaita, lupasin samalla itselleni etten osta mustavalkoraitaa vähän aikaan. Rakastan kuosia ihan mahdottoman paljon, mutta liika on liikaa jokaisessa asiassa. :D




Kirpputorien second hand-tarjonta ylitti odotukseni, vaikka tiesinkin Ilonan ja Radiokirppiksen piilottelevan aina aarteita sisällään. Matkalaukkuun siirtyivät kuvausta vaille jääneen asustekasan ja ballerinojen lisäksi nämä kaksi erityistä kenkäparia, nyörikorkkarit hiipivät ostoskassiin vitosella ja punaiset samettipopot romahtivat sinne ihan liian kalliilla hinnalla. Harmikseni nämä herkullisen piparkakkureunaiset kaunottaret olivat lopulta hitusen liian suuret omien tassujeni tarpeisiin, joten ajattelin paketoida ne kauniiseen pakettiin kuusen alle äidin iloksi :) Ensimmäinen joululahja on siis ostettu ennätyksellisen aikaisin!



Tampereen perinteisiin kuuluu myös nauttia huurteinen lasillinen Café Europassa ja käydä katsomassa elokuvadivarin tarjontaa. Tälläkin kerralla löytyi pari levykettä kansoittamaan dvd-tornejamme, kaikkia näitä on kaivattu kokoelmiin ja alennusten vuoksi jäi vain hiukan yli kymppi maksettavaksi, eläköön antikvariaatit! Mutta nyt alan kiireellä valmistautua näyttelyn avajaisiin, matkan peruuntumisen vuoksi kun avautui mahdollisuus osallistua. Hauskaa iltaa kaikille! :)


Returning home felt quite bleak, but it sure was dreamy to fall in a familiar bed after days of exhaustion. We stayed at my dear friend's home for a couple of days, her cozy presence and cats made us feel a bit better. (I worship cats!) We also did some shopping. The ribcage shirt reminded me of teen years, but I think it looks great when you mix it with a pencil skirt and a feminine knit. The latter is just what I've been looking for, it's quite hard to find hourglass-shaped knits nowadays! It feels like every store is filled with oversized or fashionably flowy shapes, they're fun but not my thing. The striped dress shirt is the last stripy thing I'm gonna buy for a while, enough is enough even though I love the pattern so much.


Second hand selection provided a pile of new accessories and a pair of ballet flats, but also these lovely things. The black heels were perfectly my size but unfortunately those amazing red pumps were too big. I'm planning to give them to my mom for Christmas, she loves shoes every bit as much as I do :) We also found a few movies from antiquarian shop that have been lacking from our collection for quite some time. Now I'm off to our art exhibition opening, hope you all have a great evening!