16 December 2010

"Bye, bye, Blackbird."


Tuntikausien nyhräämisen, leikkelyn, ompelun sekä pirullisten purkuoperaatioiden jälkeen putkahti esiin kimaltavan liituraidallinen mekko. Ompelukaavojen ohjeissa vilisi välillä hepreankielisiä lauseita, joiden ratkominen amatöörinä taisi oli haasteista suurin. En ole koskaan aikaisemmin ommellut tällaisia taskuja tai kunnolla vuoritettua mekkoa, joten olen aika tyytyväinen ettei lopputulos ole totaalinen katastrofi, pidän mekosta yllättävän paljon! Liituraitakuosi toi väistämättä mieleen vanhat gangsterielokuvat, mikä ei ole laisinkaan huono juttu.


Kokosin mekon kirpputorilta löytämästäni kankaasta joka on ollut runsaudenlähde jo mm.kynähameelle ja korsetille, vieläkin sitä jäi jäljelle parin vaatteen tarpeisiin. Vuoren kyhäsin hopeaan taittavasta vaaleasta satiinista, vetoketjun ja liivinluut taas nappasin kauan sitten tuhoutuneista vaatteistani. Käytän miltei joka kerta ompeluksissani jotain kierrätysmateriaalia, hauskaa ja hyödyllistä puuhaa samassa paketissa :)


Loppusilaukseksi asulle hurautin vielä liituraidallisen, satiinirusetilla ja verkkoharsolla koristellun hattusen. Nyt on kimaltava asukokonaisuus kaapissa odottelemassa uuden vuoden juhlintoja! (Olen muuten päättänyt aloittaa säästämisen kohti kunnollista järjestelmäkameraa. Tämä synkkääkin synkempi vuodenaika, sisätilojen kelmeä sähkövalo ja pikkuruinen pokkarini ovat niin kamala yhdistelmä että hermot raksahtelevat poikki.)

After countless hours of cutting, sewing and unstitching a glittery pinstriped dress popped up. I've never done pockets or a fully lined dress before so I'm quite happy this didn't turn up as a total catastrophe! I really like the pockets and the pinstripes, which remind me of old gangster movies. And you can always use the pockets to hide delicious treats from cocktail parties :)


I usually use some recycled materials whenever I sew something, this time I plucked the zip and the plastic corset bones from my old clothing. The pinstripe fabric is an old second hand finding from flea-market and the silver-toned lining fabric I found from the draper's discount bin. For the finishing touch I crafted a fascinator, so now I have a glittery outfit for New Year's party! (By the way, I've got to start saving some money for a proper camera. It's so dark all the time, the electric light is horrible and my tiny camera can't cope with this at all!)

8 comments:

  1. aivan IHANA asu, jälleen kerran :) ja älyttömän hyvin tehty, vaikka tarkkoja yksityiskohtia ei tällä lailla näekään, mutta hieman kateeksi käy kun oma jälki ei ole puoliksikaan yhtä hyvää :) eikä inspiraatiotakaan juuri löydy ikinä, ja itse olen ns. ammattilainen :D Mutta näitä postauksia on ihana katsella ja lukea, tuovat motivaatiota :)

    ReplyDelete
  2. Aiiiivan upea asukokonaisuus <333

    ReplyDelete
  3. C.De la Morgan: Lämpimästi kiitoksia, tosi mukavaa kuulla että näistä on jollekulle iloa! :) Ompeluksieni laadusta nyt en menisi takuuseen vaikka parhaani tietysti yritänkin, pukuompelijan koulutus olisi hurjan kätevä asia. Maallikkona nypertämisessä on tosin omat viehätyksensä, voitonriemu on valtava kun joskus saa jonkin luomuksen onnistumaan!

    Candy Starstruck: Kiitän! Mukavaa että pidät ^^

    Leena: Kiiiitoksia! :>

    ReplyDelete
  4. Kiitti! I'm glad you like it :)

    ReplyDelete
  5. Upea asu! Taitatko tonne hatun sisälle tai taakse jotain "tukea" ettei oo niin lörppö toi kangas? Ja onko millainen kiinnitys millä tuo tulee tukkaan kii? :)
    -Sarkku

    ReplyDelete
  6. Sarkku, anteeksi kun huomasin viestin vasta nyt! Rakennan aina kankaan alle kovikkeen jotta pikkuhattu säilyttää muotonsa. Valmiitakin pohjia saa kuulemma hyvinvarustetuista askartelukaupoista, mutten ole tutustunut niihin vaan teen mieluusti itse. Ostan kirpputoreilta aina sellasia vanhoja pikkukampoja jotka ompelen fascinatorin taakse, pysyy hyvin hiuksissa :) Kuminauhaakin voi toki käyttää, silloin hattu istuisi paremmin!

    ReplyDelete