Perjantaina uppouduttiin äidin kanssa elokuvateatterin punertaviin penkkeihin kokemaan päätös ilmiölle, joka on koskettanut perheemme naisia jo lukemattomien vuosien ajan. Äitini on älytön Potter-fani ja siskon kanssa ollaan tietysti jo pienestä pitäen luettu kirjat ilmestymisen tahtiin, kielitaidon karttuessa vaihtaen suomalaisista englanninkielisiin julkaisuihin. Elokuvienkin viimeiset osat ovat synkentyneessä tyylissään ja pohjalta paistavassa yhteiskuntakritiikissään olleet yllättävän paljon mieleeni, viimeisen osan tuplaleffat ovat tunnelmaltaan aivan mahtavia! Yksi kohtaus meni miltei kokonaan ohitse kun tungin nenäliinaa 3D-lasien taakse, flashback Severuksen elämään taisi hetkellisesti murtaa pienen palan sydämestäni. Enkä varmasti ole ainoa.
-"After all this time?"
-"Always."
 |
| Movie outfit : shirt & skirt ~ Lip Service / stockings from mom's closet / wedge shoes ~ Bianco |
Lapsena kirjojen lumovoima oli toki syvempi ja haaveilin tosissani opinnoista Tylypahkassa, kilisevät taikajuomapullot ja nahkakantiset loitsukirjat kun kiinnostivat valtavasti enemmän kuin normaalin koulun puuduttavat tunnit. Salaa toivon vieläkin että sinetöity kutsukirje todella saapuisi jonain päivänä viestipöllön varpaiden välissä, vaikka kymmenen vuotta yliaikaa on jo kulunut. Onneksi aina saa toivoa, oli se realistista tai ei!
 |
(Not a witch's robe or a school uniform, but some kind of uniform nonetheless.
I guess every other goth has these clothes in their wardrobe..?) |
Pienenä olisin eskapistisissa haaveissani halunnut myös seurustella Sirius Mustan kanssa, mutta harmikseni heppu oli tietysti kirjailijan mielikuvituksen tuote ja vieläpä kuollut sellainen. Sitä paitsi pelkään lievästi koiria, joten tuskin siitä mitään olisi tullutkaan. :') Saagan saatua nyt lopullisen päätöksensä on mieli hieman haikea, tulen aina olemaan J.K.Rowlingille kiitollinen siitä että sain kokea astetta maagisemman lapsuuden.
Millaisia hyviä Potter-muistoja teillä on, vai inhoatteko koko sarjaa?
A couple of day ago my mom took me to see the last film of the Potter saga. She's a huge Potter fan and of course me and my sister have devoured the books too, ever since the first one was published and we were just small girls. The glow of the magical world has changed but not vanished over the years, and although I still secretly hope of getting the letter from Hogwarts, I no longer dream of dating Sirius Black. I guess I've finally accepted the fact that he's a dead imaginary figure, and I'm a bit afraid of dogs so it probably wouldn't have worked out anyway. But I deeply thank J.K.Rowling for being a part of making my childhood a more magical one. :)
What kind of HP memories do you have? Is the story a friend or a foe?
Täytyy tunnustaa että olen aivan täysin rakastunut potteriin. Ensimmäisten kirjojen ilmestyessä, en halunnut sekaantua koko sarjaan, koska joka paikassa myytiin niin muovisia harryn silmälaseja, kuin ledivaloilla toimivia taikasauvoja. Mutta sitten, eräänä kauniina päivänä aloin lukemaan pikkusiskon potteria.. Ja tässä sitä ollaan. Kävin itseasiassa tänään katsomassa tuon deathly hallows part2 ja vaikka mäkisemistä keksisin niin kyllä tippa linssiin tuli severuksen vuoksi. Päätin ottaa myös HP -aiheisen tatuoinnin jossain vaiheessa :)
ReplyDeleteHarry Potter -kirjat ovat tehneet myös minuun lähtemättömän vaikutuksen, eikä kirjojen lumo tahdo hellittää vieläkään. Luen kirjasarjan läpi vähintään kerran vuodessa, enkä tuolloin reagoi ympäröivään maailmaan kunnolla (avopuolisoni huomautti tästä varsin ärsyttävästä piirteestä kirjojen ollessa hyppysissäni).
ReplyDeleteKävin itse katsomassa elokuvan keskiviikkona 2D-näytöksessä, välttääkseni pahoinvointia ja mahdollisia taistelukohtausten missaamisia 3D-kuvan vuoksi. Olin vähintään yhtä liikuttunut Severus Kalkaroksen elämän filmatisoinnista:)
9 3/4 -kyltti autotallin oven päällä on muuten huisin makea!
Kehittelin joskus teorioita siitä että kirjoittaja olisi surkki tai vaihtoehtoisesti velhomaailmasta poistunut noita, joka kirjoittaisi miten asiat oikeasti ovat siellä :D Ja taikaministeriö ois huomannu asian vasta ensimmäisen kirjan julkaisun jälkeen, milloin olisi ollut liian monimutkaista unohduttaa niin monta mieltä. Tai että ministeriö tuumi ettei kukaan tosissaan sitä kirjasarjaa kuitenkaan ottaisi eikä pitäisi sitä uhkana.
ReplyDeleteMua melkein harmittaa ettei Potter ole koskaan mitenkään elämääni koskettanut. Kaikki leffat viimeisiä kahta parttia lukuunottamatta nähty kaikesta huolimatta sitämukaan kun ne kasetille ja dvd:lle ilmestyi :)
ReplyDeleteI’m in the same age as Harry Potter... But I had a crush on Severus, maybe I still have ;)
ReplyDeleteMä olen myös Potter-ihmisiä! Se on ehkä ainoa kirjasarja joka on vaan lumonnut mut täysin. Kirjettä Tylypahkasta odotetaan yhä täälläkin. Näihin kirjoihin liittyy niin monta muistoa etten tiedä mistä alottaisin. No, en tiedä, montako kertaa olen lukenut kirjat läpi, mutta monta. Niihin vain uppoutuu.. Oletko muuten koskaan lukenut Potter-ficcejä? Pakkaskukkia (ja sen jatko-osa Memory) on ollut mulle melkein yhtä tärkeitä kuin se "oikea" sarja. Aivan ihania!
ReplyDeletePufin teoria on lohdullinen tällaiselle niin ikään pienestä pitäen Potter-fanille!
ReplyDeleteMinulla oli aikanaan Pottereita kohtaan jotain antipatioita juurikin niiden saaman supersuosion tähden, mutta isosikoni luettua minulle Viisasten Kiven ääneen, rakastuin palavasti taikamaailmaan ja löysin hyvin nopeasti myös Potter-ficcien lumoavan maailman.
Täytyy myöntää, että nämä kirjat ovat näytelleet isoa osaa elämässäni ja on sääli, että yksi ajanjakso on nyt saanut lopullisen sinettinsä. Siitä huolimatta aion kieltäytyä aikuistumasta ja kuvitella niinikään Pottereista nimensä saaneen Fenrir-kissani Koukkujalan serkuksi ;)
Gangstaa löytyy itseltänikin kaapista neljän vaatekappaleen verran. Ovat mainioita vatekappaleita, koska sopivat hyvin sekä arkeen, että juhlaan. :) Omani ovat tosin vain niitä liituraitaisia versioita, mutta kelpuuttaisin mieluusti kaappiin myös nuo kokomustat!
ReplyDeleteJa mitä Potterin katsomiseen tulee, odottelen suosiolla Finnkinon superpäivää, meinaavat olla niin hurjia nuo lippujen hinnat ilman mitään alennuksia. :(
Ilmeisesti en olekkaan ainoa, joka on miettinyt Rowlingin olevan velhoyhteisöstä syrjäytynyt noita/surkki, loistavaa! :D
ReplyDeleteOlen kulkenut Pottereiden matkassa melkein kymmenen vuotta mikä on aivan käsittämättömän pitkä aika, yli puolet elämästäni! Sain ensimmäisen kirjan joululahjaksi ja vaikka kova lukutoukka olinkin ensimmäinen luvun lukeminen tuotti niin paljon tuskaa, että aloitin kirjan lukemisen kolme kertaa. Ja se oli menoa sitten. Olen vuosien saatossa lukenut monia monia satoja kirjoja, kaikkea fantasiasta teiniromansseihin mutta mikään ei vaan koskaan ole iskenyt yhtä kovaa ja korkealta. Siinä vain on stiä jotain!
Vika leffa oli omasta mielestäni ehdottomasti sarjan paras, vaikken kirjoille uskollisena elokuvista niin paljon piittaakkaan. Tuli suhteellisen pahasti vetisteltyä Severuksen muistoissa ja miehen kuoleman aikana ylipäätään.
Mussa asuu salainen Potter fani :) Viimeses leffas tuli kyllä vollotettua ku oli niin koskettavca osakseen, kävimme sen kaverin kanssa katsomassa keskiyön näytöksessä ensi-illassa. Oli kyllä todella hyvä leffa :)
ReplyDelete<3
ReplyDeleteTanja Talvikettu: Äidille kävi ihan samalla tavalla, tarttui kerran synttärilahjaksi saamaani kirjaan, luki monta tuntia putkeen eikä ole päästänyt sen koommin irti Potterin maailmasta. Varmasti leffoista löytyy lukuisia kohtia jotka menee eri tavalla kuin kirjoissa mutta itse en oikein osaa niistä välittää, yritän vain nauttia kokemuksesta. Ovat kumminkin aika erilaisia taidelajeja ja kummastakin tykkään, erityisesti nuo viimeiset osat on sekä kirjoissa että leffoissa todella paljon mieleeni. :) Millaista tatuointia olet muuten kaavaillut?
ReplyDeleteLusitarius: Vau, kerran vuodessa on tosi ahkera tahti! Mietin pitäisikö itsekin taas lukaista sarja pitkästä aikaa läpi, parhaimmalta ne tuntui englanniksi luettuna joten pitäisi vaan lainata uupuvat osat siskolta. Ja minäkään en muuten pahemmin reagoi ulkomaailmaan jos olen uppoutunut johonkin sarjikseen tai kirjaan, puolisoa tuskin hirveästi ilahduttaa kun sanat kaikuu kuuroille korville. :D
3D oli vaikuttava kokemus jälleen kerran, mutta silmille se on tosiaan aika raskasta katsottavaa. Ja tuon autotallin kyltin lisäsin ihan vain photarilla, tosin uskon ettei äiti panisi yhtään pahakseen jos kyltin oikeasti tuohon lapsuudenkodin seinään kiinnittäisin. :)
Puf: Ihana teoria! :D Toivotaan että noin oikeasti olisikin, kuka tietää? Ja vaikka elämän realiteetit puhuukin tuollaisia mahdollisuuksia vastaan niin mun mielestä elämä on PALJON hauskempaa kun osaa pitää taikamaailman rippeistä edes vähän kiinni.
Mira: Eipä ne tietysti kaikkia lumoa, mutta voi olla että joskus vielä jäät koukkuun. ;) Viimeiset leffat kannattaa todellakin katsoa, ovat aiempia osia paremmin tehty ja tunnelmaltaan vakavempia.
Lady in black: Oh, Severus. He's my other favorite, those weathered and brooding men are so much better than school boys. ;)
Anniina: Jee, joku muukin odottelee kirjettä! Kuulin muuten juuri että veljeni asunnon lähistölle on ilmestynyt pöllö, käskin katsoa ensi kerralla onko sillä kirjettä ja jos on, niin ohjaa linnun mun luo. Äiti sanoi etten saa ikinä sitä kirjettä koska olen jästi, mutta puoliso oli mulle paljon kiltimpi ja sanoi että pöllö on vaan eksynyt matkalla. Ihanaa kun toinen valaa muhun näitä valheellisia odotuksia. :D
Potter-ficceihin en ole koskaan tajunnut tutustua, mutta laitan nuo nimet kyllä mieleen ylös. Kiitos vinkistä!
Vrindaera: Mulla Potteriin tutustuminen oli täysin luonnolliselta tuntuva jatkumo satujen ahmimiselle, tosi hauska kuulla että kirjat ovat lumonneet monta alunperin vastahakoistakin. :) Joskus vanhempana oli heikkoja hetkiä jolloin en helposti myöntänyt lukevani sarjaa koska sain kuulla sen olevan lapsellista, mutta onneksi vaiheesta kasvoi ulos ja voi ylpeästi sanoa fanittavansa Potteria. Mahtavaa että lukijoista löytyy näin paljon samanmielisiä, toivottavasti ei ikinä kasveta liian aikuiseksi!
ReplyDeleteVampiric: Liituraitaa löytyy parista omastakin gp-vaatteesta, ne vain harmillisesti rypyttyy kastuessaan. Monesta ylimääräisestä gp-rytkystä olen luopunut ajan myötä tyylin muuttuessa, gangstoissa myös vähän häiritsee tuo kankaan laatu kun kumimadot alkaa ajan kuluessa nostaa päätään, argh. Kauniita vaatteita ne kyllä ovat, erityisesti nuo vaatteiden leikkaukset!
Alennuspäiviä leffoihin saisi olla useamminkin, Joensuussa ei ole edes Finnkinoa joten aina saa pulittaa leffaelämyksestä mansikoita. Äiti tosin tarjosi tällä kertaa leffan täällä toisaalla, joten saatan mennä vielä miehenkin kanssa tuon Potterin katsomaan jahka pääsen taas Joensuuhun. :>
JAN: Pottereissa on ainakin se lyömätön puoli, että kirjojen kieli on kaunista ja rivien välistä voi lukea syvempääkin tarinaa, kuten rotusyrjinnän vastustamista ja totalitäärisen valtion kuvausta. Kirjat myös käyvät kaikenikäisille ja se maailma on muutenkin aivan omanlaisensa taikamaailma, en käsitä miten joku voi pitää esim.Twilightia parempana sarjana. Voiko niitä muka edes verrata keskenään, huh. :D
Viimeinen tuplaosa oli tosiaan leffoista parhain, ensimmäiset osat olivat huomattavan paljon enemmän lapsille suunnattuja ja uudet olivat kasvaneet aikuiseksi katsojien mukana. Erityisesti itseäni ilahdutti kun part 1/2 keskellä alkoi kuulumaan Nick Caven kappale, oih.
Damned Roses: Salaisia faneja on varmasti enemmän kuin moni uskaltaa myöntääkään. ;)
Tenebris in Lux: :>
itse aloin lukemaan sarjaa ala-asteella, mutta se jäi vähän väliin ja luin koko sarjan loppuun vasta tänä keväänä. kävin myös katsomassa eilen kyseisen leffan ja itkuksihan se meni :D enkä osaa päättää, kumpi on lutuisempi - severus vai harry. :D harmittaa niin että kirjasarja loppui, täytynee siis aloittaa luku alusta uudestaan!
ReplyDeleteVoi Severus! <3 Onneksi oli nenäliinapapketti mukana elokuvissa. :)
ReplyDeleteTämä on oikeastaan aika haikea Potter-muisto mutta minulle silti rakas.
ReplyDeleteLuin viimeistä kirjaa mökkimme parvella yöllä kun en malttanut laskea opusta alas nukkuakseni. Kun sain kirjan päätökseen, kaikenlaiset tunteet vain vilisivät ohi; ilo, suru, haikeus, ikävä ja pelko. Nytkö se on oikeasti ohi? Mitä minä nyt luen? Pitkään oli jotenkin tyhjä olo. Kunnes tartuin ensimmäiseen kirjaan ja aloitin kaiken taas kerran alusta. Joten niin paljon minua potterit ovat koskettaneet :---)
Kommentoin nyt ensimmäistä kertaa, enkä ole rekisteröitynyt lukia, joten nyt "äänettömänä" lukijana kiitän ihanasta blogista <3 yksi lemppareistani.
- Juju
Kyllä on Rowling osannut lumota jos minkälaista kulkijaa! Itse hurahdin kirjoihin ala-asteella, ja vieläkin ne tekevät suuren vaikutuksen. Sain jopa mieheni innostumaan kirjoista vaikka hän on aina ollut TSH-fani, eikä ole suonut ajatustakaan Potterille. Tällä hetkellä on kolmas kirja menossa kuunnelman/äänikirjan muodossa, jota kuuntelemme aina ennen nukkumaanmenoa. :>
ReplyDeleteOdotan kovasti, että pääsisin pian katsomaan viimeisenn leffan. Toisaalta tuntuu haikealta, ikään kuin pottermaailma sulkeutuisi lopullisesti viimeisen osan myötä... Mutta ainahan teoksia voi lukea ja katsoa uudestaan! :)
Jälleen kerran upeana! Ja nyyh, Potterit! Sain juuri ja juuri nieleskeltyä kyynelet tuossa kohtauksessa, oli pakko pysyä kovana kun en kehdannut alkaa yksikseni vollottamaan. Sen sijaan porasimme yhden opiskelukaverini kanssa yhdessä edellisen osan sen kohtauksen aikana jossa Hermione pyyhkii vanhempiensa muistot, voih. :') Pottereilla on ihan erityinen ja lämmin paikkansa mun sydämessä, oli aika vaikea hyväksyä että rinnakkaista taikamaailmaa ei (ehkä) olekaan. Olen vähän jo luovuttanut oman pöllöni suhteen. :(
ReplyDeleterakastan sarjaa ja kirjat on tullut 9 kertaa luettua, itkin kun luin vikaa kirjaa ja itkin vikassa leffassa, nyt se on loppu apua, oon itekkin oottanut kirjettä tylypahkaan<3
ReplyDeleteihana asu sulla!
Eikä. Kyyneleet kohosivat taas silmiin kun luin nuo repliikit "After all this time?" "Always."
ReplyDeleteItse olen lukenut Pottereita 8-vuotiaasta lähtien. Minäkin kielitaidon karttuessa vaihtaen suomalaisista englanninkielisiin. Ne ovat aina olleet iso osa elämää, opettaneet kaikenlaista ja ennen kaikkea aiheuttaneet voimakkaita tunteita. JK Rowling on sanalla sanoen kasvattanut aika monta pikkulasta tässä maailmassa.
Potter -elokuvista en ole koskaan oikein piitannut, mutta Rowlingin astuttua tuottajaksi Deathly Hallowseihin elokuvat paranivat roimasti ja part 2 lopussa sai kyllä vuodattaa kyyneliä ja jäihän siitä jäljelle se tyhjä olo (mikä ei kuitenkaan ole millään tavoin verrattavissa siihen, kun itse kirjat tulivat päätökseensä).
Onneksi maailmassa on muitakin ihmisiä, jotka jakavat nämä tunteet - siksi onkin kivaa lukea, kun joku kirjoittaa tästä aiheesta.
Ja jos ei ole vielä vilkaissut, niin kannattaa vilkaista: http://www.pottermore.com/
Haha, this is just crazy, what you wrote about the books could have come from me word by word as well XD
ReplyDeleteMe and my former best friend were huuuge HP fans... we knew parts of the book by heart, like some dialogues, and re-eancted them for fun and things like that.... we were really weird back then. When the 5th was released, we started to read the books in English, because we didn't want to wait for them to come out in German.
So my chidlhood memories connected to the HP stories are deeply connected to that friend, but nowadays it makes me a bit sad to think back to that time, because that friendship is no more. It was a great time, but it was over even before the last book had come out. I guess that's one of the main reasons why I didn't enjoy the latest movies and the last book that much. I have to admit, I didn't even see the 6th movie...
However, I like your outfit very much! Especially the top, it's very cute!
"and I'm a bit afraid of dogs so it probably wouldn't have worked out anyway" hahaha! I liked Sirius as well, but I didn't like the actor that played him..he's not my type. ;>
ReplyDeleteI will probably going to see the film tomorrow. Wheeeee.
Minulle Potterit tuli juuri sopivaan aikaan. Kotona tilanne oli uskomattoman tulehtunut ja kamala, joten pystyin hyvin samaistumaan siihen poikaan joka nukkui portaiden alla.
ReplyDeleteTuntui lohduttavalta ajatella että ehkä minäkin saisin edes symbolisesti sen kirjeen tylypahkaan.
Ja sainkin.
Hieman pelottaa mennä katsomaan elokuvien viimeinen osa.. tiedän että itken silmät päästäni koska nyt sitten pitäisi olla oikeasti aikuinen. Vaikka onhan sitä jo päälle parikymppinen töissä käyvä ihminen. :D
Ohoh, minä taidan olla se ainut poikkeus, sillä en ole yhtäkään Potteria lukenut, ja elokuvistakin nähnyt vain muutaman, lähinnä kavereiden painostuksesta. Olin alkuun liian vanha aloittamaan, ainakaan leffojen tahtiin, ja ainut noista näkemistäni, josta voin sanoa jonkin verran pitäneeni, oli neljäs. En tiedä, ehkä vielä joskus nämä avautuvat minullekin.
ReplyDeleteOlen toki aina tykännyt lueskella, ja fantasia on yksi lemppareistani. Itse vaan tunnun kallistuvan enemmän ns. roskafantasian puolelle: Dragonlance Chronicles on ikisuosikkini, joka tulee luettua aina uudelleen, kun taas LotR vei oman aikansa kahlata läpi, kerkesin jatkuvasti kyllästyä Tolkienin kuvailuihin. :P
Potter-kirjat ovat myös mun rakkauteni! Nimenomaan kirjat, sillä vaikka elokuvat olenkin katsonut ja osittain jopa positiivisesti niistä yllättynyt, eivät ne vaan pääse samalle tasolle. Ihanasti kirjoitit tohon loppuun "tulen aina olemaan J.K.Rowlingille kiitollinen siitä että sain kokea astetta maagisemman lapsuuden." Juuri näin. :')
ReplyDeleteMuistan kun inhosin kavereiden hehkuttamaa Potter-sarjaa, josta silloin ilmestyi suomeksi vasta kolmas kirja. Vuosi siitä, niin olin jo koukussa, kun äidinkielen tunnilla en enää keksinyt muuta fantasiakirjasarjaa, mihin uppoutua (ja tehdä esitelmä).
ReplyDeleteViidennen kirjan ilmestyessä suomeksi muistan sompailut pitkin Joensuuta siskoni ja kaverini kanssa kirjan perässä ja miten onnellinen olinkaan saadessani kirjan vihdoin käsiini ja tarina pääsi jatkumaan.
Tai kun kaverini osti kuudennen kirjan kolme minuuttia ennen minua ja olin käärmeissäni. :D
Päätösleffa olisi tarkoitus mennä jossakin vaiheessa katsomaan...
Harry Potter on kirjasarjana sykähdyttänyt todella kovasti. Olen kasvanut sarjan mukana ja eläytynyt mukana uusien kirjojen tullessa. Jopa lukijoiden omat ficit ovat saaneet sijaa sydämessäni, ja mikäpä sen parempaa olisikaan kuin nautiskella hyvästä H/D -ficistä! Tämä on ainoa kirjasarja, jonka olen lukenut (suuresta lukuinnosta huolimatta) tuskailematta täysin kokonaan läpi, ja vieläpä moneen kertaan. Suomeksi ja englanniksi. Ja löytyypä hyllystä muutama teos ruotsiksi ja saksaksikin.
ReplyDeleteElokuvat eivät tuosta sarjasta ole olleet niin hyviä, etenkin kun osaa kirjat myös takaperin ulkoa. Mutta enpä ole voinut olla itkeä tirauttamatta niitä katsoessani, ja odotankin innolla, että pääsen katsomaan viimeisen osan elokuvasarjasta!
Harry Potter tulee aina olemaan sydämessäni, vaikka aina en sitä muistaisikaan ja lukisikaan, ja vaikka jatkoa ei enää tule. Aion kantaa Potter-nörttiylpeyteni hautaan saakka!
<3
Olen lukenut vain yhden Potterin enkä kiinnostunut lukemaan lisää, mutta todennäköisesti olisin innostunut enemmän jos olisin lukenut ne lapsena niin kuin sinä. Kuitenkin ihan tykkään katsoa noita leffoja.
ReplyDeleteLapsena toivoin aina herääväni Tolkienin Keski-Maassa :)
En itse tykkää ollenkaan Pottereista tai LOTRista, mutta tykkään kauheesti siitä, kun jotkut on niin ilosia ja viehtyneitä niiden takia. Nyt on paljon ollut Potter-hehkutusta, ja minusta on tosi jees, että vanhemmatkin ihmiset hurmaantuu moiseen "hömpötykseen".
ReplyDeleteItse pysyttelen marvelin sarjiksissa ja zombeissa, on vaan siis eri mielenkiinnonkohteet, mutta yhtä innoissani olisin, jos tulisi joku erittäin hyvä zombie-saaga. :D
I'm a not a fan of Harry Potter, what do you think about Lord of the Rings? ><
ReplyDeleteMä olin Pottereista ihan pihalla siihen asti, kun Tapaninpäivänä 2001 kävin kattomassa ekan Potterin leffassa. Ihmettelin, mitä kirjoja ne on, mitä ihmiset odotti yötä myöten kirjakauppojen edessä kunnes kirjakaupat julkaisupäivänä aukeaa. Eka osa tempaisi mut taikamaailmaan vahvasti ja päätin, että kirjat on luettava. Ehdin nähdä tokankin leffan, ennen kuin sain käsiini kirjat kirjastosta, koska ne oli jatkuvasti lainassa. Luin kirjat aluksi järjestyksessä 1.,2., 4. ja 3., koska en malttanut odottaa, että kirjastosta saisi kirjat oikeassa järjestyksessä. Ja 5., 6. ja 7. olen lukenut oikeassa järjestyksessä niiden ilmestyttyä.
ReplyDeleteMun suosikkikirjat ovat Liekehtivä pikari, Puoliverinen prinssi ja Kuoleman varjelukset. Lempihahmoni ovat Ron ja Hermione. Mielenkiintoisia hahmoja heidän lisäksi Harry, Dumbledore ja Severus. Kirjoja lukiessa heräsi paljon kysymyksiä, mielestäni niihin sai hyvin vastauksia viimeisessä osassa. Severuksen kohtalo liikuttaa joka kerta, ensimmäistä kertaa lukiessa myös yllätti.
Loppupään leffoista en niin hirveästi välitä, kun ne tuntuu mielestäni hieman kirjojen pikakelaukselta. Kuoleman varjelukset osa 2 kuitenkin yllätti positiivisesti ja silmiäkin tarvi pyyhkiä useaan kertaan. :)
Potterit luin päälle 20-vuotiaana, joten en ole kasvanut yhtäaikaa Harryn ja muiden kanssa, mutta lähtemättömän vaikutuksen tämä kirjasarja on muhun tehnyt. Joka kerta lukiessani uppoudun velhomaailmaan ja kirjojen loppuessa jää aina se sama, tyhjä olo: mitä mä nyt luen? :)
t: Laura
Papercuts: Heh, Potter on kieltämättä aika lutunen mutta liian nuori mun makuun ;D Hyvä muuten kuulla että sait lopulta luettua kirjat lävitse, niistä riittää iloa moneen lukukertaan!
ReplyDeleteShayja: Nenäliinat tuli kyllä tarpeeseen, taisin niiskuttaa parikin nessua ihan pilalle. :')
Juju: Tuollainen tunnetulvahdus on tuttu vieras täälläkin. Hyvän kirjan loppuessa syntyy usein hetkellinen tyhjiö, aivan kun matkalta loppuisi polku kesken. Mutta onneksi maailma on pullollaan uusia kirjoja joihin rakastua, ja onneksi sarjan voi tosiaan aina aloittaa alusta ja lumoutua yhä uudelleen. :)
Ja mukavaa että päätit kommentoita, kiitän ihanasta kommentista!
Taina: Tuntuu tosiaan että useimmat miehet on enemmän kallellaan TSH-sarjaan, johtunee varmaan pienistä ennakkoluuloista joiden mukaan Potterit on suunnattu lähinnä tytöille ja lapsenmielisille. Omakin mies on lapsesta asti lukenut fantasiaa mutta ikänsäkin puolesta ohitti aikoinaan Potterit eikä ole sen koommin niitä lukenut. Deathly Hallowsin 1/2 osa käytiin kuitenkin katsomassa yhdessä ja herra tykkäsi kovasti, saatan viedä katsomaan viimeisenkin osan nyt viikonloppuna. Tuntuu kyllä että miltei kaikki jotka sarjaan tutustuu jää koukkuun, jotain kummaa lumovoimaa Pottereista löytyy. :>
Nefernefernefer: Kiitos paljon! Mulla tuntuu hyvän elokuvan kriteerinä useimmiten olevan se että syystä tai toisesta kyynelnorot valuu kasvoilla. Välillä liikutun ihan hämäristäkin kohdista, esim.Edward Scissorhandsia katsoessa jo alkutekstit saa mut itkemään. Sama jatkuu toki koko leffan lävitse. :')
Yritän pitää viimeisetkin rippeet noista lapsuudenhaaveista kiinni joten pöllöä odotan varmaan mummoikään saakka. Ihan vain sen vuoksi ettei arkielämä käy liian raskaaksi, unelmat (ne mahdottomatkin) kantaa yllättävän pitkälle!
Andy: Wou, 9 kertaa on jo mielettömän paljon! Ja kiitos asukehuista. :>
Emmy: Minusta on mahtavaa että sukupolvemme on saanut lukea tällaista kirjallisuutta pienestä pitäen, Potterin pohjavireistä moni ulottuu syvemmälle kuin moni pintavilkaisullaan uskoisi. Lasten on hyvä jo nuoresta pitäen oppia kohtaamaan erilaisuutta ja valtavia haasteita elämässään, ja kirjat on varmasti opettaneet monelle rohkeutta ja uskoa omaan itseensä. Samaa ei mun mielestä voi sanoa esim.Twilight-sarjasta, jonka tärkein opetus on varmaan se että on kivaa jos on poikaystävä. Joka puree.
En muuten tiennytkään että Rowling oli tuottajana Deathly Hallowseissa, ilmankos ne leffat poikkeaa positiivisesti aikaisemmista! Ja tosi ihanaa kuulla että samanmielisiä löytyy näinkin paljon, ihan yllätyin näiden kommentien määrästä.
VarisVarjo: I don't think it's weird at all to recite quotations from the book, I believe countless children have done the same in their plays. It's quite sad that such a connection has disappeared between you two, but some friendships come and go and only few last a lifetime. But luckily you'll always have the memories, and Harry Potter of course. ;) And thanks for the compliment!
T: Oh yummy, Gary Oldman is definitely one of my favorites. Hope you like the movie!
ReplyDeletePippariina: Tuntuu että monella on samanlaisia kokemuksia, kirjat ovat varmasti lääkinneet lukemattoman monen lapsen mieltä vaikeissa tilanteissa. Välillä toivoin itsekin lujasti että vaikeita asioita olisi voinut paeta taikamaailmaan, mutta Pottereissakin kohtaa esim.koulukiusaamista joten asiat oli lopulta voitettava muilla keinoilla. Tärkeintä mitä kirjat pystyivät antamaan oli varmaan itseluottamus ja usko siihen että kaikki vielä joskus järjestyy kun siihen uskoo.
Eikä koskaan tarvitse olla liian aikuinen! ;)
Misantrella: Et ole varmasti poikkeus, tunnen monta ihmistä jotka eivät tiedä Pottereista mitään, eikä kaikkien tarvitsekaan. Jos alkuosiin haluaa tutustua paremmin niin se kannattaa tehdä kirjojen kautta, leffoissa se lapsenomaisuus on aika räikeää ensimmäisissä osissa. Suloista kylläkin. :>
Dragonlancet ei mulle napanneet koskaan, mutta olin ala-asteen lopulla ja ylä-asteen alussa tyystin koukussa R.A.Salvatoren Musta Haltia-trilogiaan. Drizzt Do'Urden oli ah niin ihana!
Lumicki: Elokuvat ovat hyvää lisäviihdettä saagalle, mutta kirjat vievät tietysti tunnelmallaan aina voiton. Ja Rowlingille on varmasti kiitollisuudenvelassa aikamoinen joukkio nuoria aikuisia tässä maailmassa. :)
Niwina: Hih, hauskaa että niin moni Potteria vastustanut on lopulta joutunut kirjan loitsujen pauloihin!
Aikoinaan ketutti kun sisko älysi aina varata kirjan ensin, luin salaa aina välistä kun sain tilaisuuden. Samaan perheeseen ei tietenkään kehdannut useampaa kirjaa ostaa joten välillä oli pakko odottaa, ei vaan olisi millään malttanut!
Stormayhlegj: Noihin ficceihin pitää vielä joskus tutustua kun hehkutusta on tullut noin paljon, tosin pitäisi jossain välissä varmaan hankkia kaikki kirjatkin. Omassa hyllyssä taitaa olla vain pari englanninkielistä opusta, mutta joskus vielä hankin loputkin osat. Ja nörttiyttäni kannan ylpeästi minäkin! ^^
Doubtful guest: Lapsuuden innolla voi kieltämättä olla jotain tekemistä asian kanssa, eikä kaikki kirjat tietysti kaikille voi iskeäkään. Keski-Maassa olisi muuten aika huikeaa herätä, haltioiden tapaaminen olisi upeaa!
Heke Pihlaja: Pottereissa ja Sormusten herrassa on kieltämättä sekin hauska puoli, että taustoiltaan ja tyyleiltään todella erilaiset ihmiset pitävät niistä. Fantasiaa ja taikamaailmaa ei ehkä niin helposti leimata enää humpuukiksi kun ne uiskentelevat valtavirran pinnalla, hauskaa vaan että suvaitsevaisuus eri juttuja kohtaan kasvaa.
Ja zombeja rakastan minäkin, niiden aivotoiminnasta vaan tuskin saa punottua kovin syvääluotaavia eepoksia. :D
Lenore: It was one of my favorite books when I was a kid, I was so much in love with it. LOTR is such a great story but Tolkien's storytelling can be pretty tedious in the long run, and it's been years since I last read it. Maybe I should refresh my memory. :)
Laura: Kiitos ihanan pitkästä kommentista! Itsekin muuten luin Potterit väärässä järjestyksessä, sain lahjaksi Azkabanin vangin ja luin vasta sen jälkeen kaikki oikeassa järjestyksessä. Sain mm.sellaisen käsityksen että McGarmiwa on mies, koska kolmannessa osassa henkilökuvailuja ei ollut enää niin paljon kuin aikaisemmissa osissa. Oletko muuten tutustunut noihin HP-ficceihin, joista muut lukijat vinkkasivat? Niistä voisi saada ainakin hieman lisäluettavaa täyttämään tyhjiötä. :)
Upeana ollut liikenteessä, mau. <3
ReplyDeleteKiitos Nette :>
ReplyDeleteEn ollut aiemmin tutustunut noihin HP-ficceihin, mutta näiden kommenttien myötä aloin lukea tuota Pakkaskukkia ja nyt en meinaa malttaa poistua koneelta. :D Kiitos siis vinkeistä! :)
ReplyDeletet:Laura
Hahah, mä olen myös aina ollut toivottoman ihastunut Siriukseen :D Kiva tietää, etten ole ainoa!
ReplyDeletePottereiden päättyminen on kyllä ihan käsittämättömän haikeaa. Tämän viimeisen osan ensimmäisellä katsontakerralla (kyllä, olen nähnyt sen nyt kahdesti) itkin enemmän kuin varmaan ikinä elokuvissa. Eli PALJON. Sniff!
Laura, hyvä että vinkeistä oli hyötyä! Pitäisi varmaan itsekin tutustua kunhan vaan löytäisin jostain ylimääräistä aikaa. :)
ReplyDeleteBubble: Oi Sirius, jokin siinä suvun mustassa lampaassa vaan viehättää! Ja Gary Oldman on aivan ihana, katsoin joskus muinoin lapsena Draculan ja se oli menoa. :D
Uskon että kyyneleitä vierii vielä minullakin, menen nimittäin luultavasti huomenna katsomaan sen toista kertaa jos mies suostuu seuraksi.
täällä kans yks joka edelleen odottaa kirjettä. aikuiskoulutus..? :D
ReplyDeletePantalaimon, ihan loistava idea!
ReplyDeleteOih, tuo toppi on aivan ihana, itselläni on tuo samainen liituraitaisena.
ReplyDeleteMä en tuu ikinä rakastamaan muita kirjoja. Mä itken aina kun luen viimisen kirjan alkutekstit. Mun sydän on hitsattu Harry Pottereihin kiinni...:D Kun mä olin ala-asteella niin me järjestettiin mun kaverin isolla takapihalla huispausturnajaiset saman kadun kakaroitten kesken. Se oli ihana hetki<3 Toisinaan oodtan, jos postilaatikkoon kolahtais kutsu Tylypahkan aikuiskoulutukseen! Ja mä oon kans aina ollu Siriuksen perään, mut viel enemmän Malfoyn. Kiitos vielä blogistasi, oot yks niistä jota seuraan mielelläni...:)
ReplyDeleteLindiz: Kiitos! Liituraita on ihana kuosi, kelpuuttaisin tuon topin sellaisenakin kaappiin vaikka heti.
ReplyDeleteEPA: Ei hitsi, minäkin haluan huispaamaan! Me vaan tyydyttiin kavereiden kanssa harjoittelemaan loitsuja, kyllä ne tietysti joku päivä vielä onnistuu. Ainakin jos päästään siihen aikuiskoulutukseen, kirjettä odotellaan varmaan hautaan asti. ;D