29 September 2010

She sells seashells by the seashore

Viime aikoina kirpputoreilta on huuhtoutunut harmillisen vähän uusia löytöjä kaappeihini. Syytä voi etsiä niin allekirjoittaneen aarrekalastajan laiskuudesta tarkistella verkkojen antia kuin myös siitä, että tavarat ovat nykyään ihan tuhottoman kalliita! Rahallinen kipurajani second handin suhteen on suhteellisen matala, en tahdo maksaa käytetystä mielettömiä summia. Moni muukin lienee huomannut nykyisten kirpputorimyyjien ahneuden?






Eilinen pieni kirpputoreilla seilailu poiki kuitenkin pari saalista, mustat muovihelmet ja mustat vintagehanskat arkikäyttöön löysivät parilla eurolla tiensä asusteideni joukkoon. Postimieskin toi hartaudella odottamani Etsy-löydön vihdoin kotiin, helmillä koristeltu simpukkalaukku on vintagea myöskin. Olen heikkona epäkäytännöllisiin mutta suloisiin pikkulaukkuihin!




Puoliso löysi kirpputorilta Creepshow-sarjan DVD:n jonka parissa eilinen iltamme kului mukavasti kasarikauhulle hihittäen. Myös Addams Familyn DVD-boxin ensimmäisen osa kotiutui luoksemme Prisman alennuslaarin kautta, hintalapun pienuus ja löytö itsessään yllätti ihanasti. Rakastan tuota sarjaa!  Oletteko te tehneet hyviä löytöjä lähiaikoina?


When it comes to flea-markets, it sure feels like such many sellers have lost their contact with reality. Prices can be ridiculously high but now and then something lovely can be found. The postman brought me a beaded shell-shaped vintage purse from Etsy, I love these unpractical little purses! Yesterday I found a pair of basic black vintage gloves and black plastic pearls for only 2€ at the local drift store. I also found a discounted the Addams Family DVD-box, I love that series so much! ♥ Have you made any good finds lately?

28 September 2010

-"What the hell kind of name is that? It's like some sort of superhero or something." -"What makes you think I'm not?"

Tuntuu siltä että harteiltani olisi juuri tipahtanut kilokaupalla mustekyniä. Kesän kiireissä ja stressin paineessa hiottu erittäin viallinen timantti eli ensimmäinen sarjakuvani on vihdoin ja viimein valmis! Sarjakuvan värittäminen on vienyt joka ikisen illan viime viikolla, joten blogissakin on kummitellut hiukan hiljaisempi ajanjakso. Piirtopöydän kanssa taistelemisen ja väsyneiden iltojen jälkeen olen nyt aivan hurjan onnellinen siitä, että sarjis on vihdoin puserrettu ulos, ja vieläpä ajoissa koulun sarjislehden painoon! Tässä pienellä resoluutiolla laimennettu maistiainen tuloksesta, itsekritiikki ja huonon juonen pelko estivät paremman kuvan näyttämistä. Viktoriaanisen kartanon yliluonnollisissa tapahtumissa seikkaillaan kuitenkin :>


Sarjakuvien pyöriminen alitajunnassa on heijastunut myös vaatekaappiini. Ne ylipolvensaappaat joita olen metsästänyt jo kuukausia löysivät vihdoin tiensä luokseni, pitäähän jokaisella itseään kunnioittavalla supersankarittarella olla sellaiset! ;) Minimekko ja syksyinen villaviitta vain ylle niin olen jo valmis hyppimään katoilla ja sateisilla kaduilla. Tarvitsisin vain vielä jonkin hienon supervoiman niin uusi ammatti olisi valmis!


dress: H&M
necklace: vintage
belt: 2nd hand
socks: LouLou Boutique
boots: ebay

I've been extremely busy with a comic I did on a school course, and colouring it has eaten all of my spare time lately. Now it's finally finished and ready for printing and I couldn't be happier about this closure! The comic itself is full of flaws and the plot is so hideous that I don't want anyone to fully see it, therefore the tiny pic :D The world of comics has reflected itself on my wardrobe too. I finally managed to buy the over knee boots I've been dreaming of for months. Every superheroine needs a pair of those! :)

23 September 2010

I let fall flowers of blood

Tiedättehän ne teemapäivät jolloin ihmisiä kehotetaan tukemaan teoillaan erinäisiä hyviä tarkoituksia? Kyseisiä päiviä löytyy lukemattomia, aina Earth Hourin kynttilöiden valaisemista keittiöistä Pukeudu Pinkkiin-päivän kirkkaan herkullisiin asusteisiin. Tällä viikolla latinkia on tullut jo kahtena päivänä, sekä taiteen että pukeutumisen muodossa, ja osallistuin kumpaankin tempaukseen leikkimielellä.

Tiistai käynnistyi koulun ohella Make Art Not War-päivällä, jonka tarkoituksena oli synnyttää luovuutta sen vastakohtaa, tuhoutumista vastaan. Taide luo aina uutta ja ajatus oli minusta kaunis, eikä harjoitteluakaan voi olla koskaan tarpeeksi! Töhrittyäni tarpeeksi papereita ja tietokoneen näyttöä oli toisen teemapäivän vuoro. Tänään on PuNainen-päivä, joka liittyy naisten sydänsairauksiin ja ajatusten herättämiseen raskaasta aiheesta. Totta puhuakseni ensimmäinen ajatus mitä asia minussa herätti oli vaatekaappini hienoinen aneemisuus. Tarvitsen kipeästi lisää punasoluja puvustoni vahvistamiseen, kelpuuttaisin kernaasti ainakin lapsuudestani muistuttavan punaisen baskerin :) Ja parit kirkuvan punaiset kengät.

dress: made by me
brooch: Etsy.com
knit: 2nd hand

Do you know the campaigns when people are encouraged to do something special on that particular day? They are always based on some sort of good cause, and quite often I like to play along. The day before yesterday was dedicated to Make Art Not War-cause, and people all over the globe promised to create something, for creation is the opposite of destruction. And I did some serious drawing that day! Today on the other hand was Wear Red-day, which is supposed to support the knowledge about women's heart conditions. Well, I don't know if dressing up helps, but I certainly did took something on my heart. There's a gaping hole in my wardrobe where red clothes should be!

18 September 2010

Black Melt

Liian usein katselen kaihomielellä kaikkia persoonallisia vaateherkkuja ja unohdan perusvaatteiden tärkeyden asujen pohjana. Pelkistetyn mustan kauluspaidan tarve vaatekaapissani alkoi lähestyä jo akuuttia tilaa, joten pieni metsästysretki paikallisiin putiikkeihin oli enemmän kuin paikallaan! Iskin kynteni kiinni hiukan puhvihihoitettuun kauluspaitaan, jota voi helposti muokata omaan tyyliin istuvaksi, maustin sen tällä kertaa kiillolla ja kiristyksellä. Tykkään kovasti yhdistellä pvc:tä konservatiiviselta tuulahtaviin vaatteisiin, eritoten kauluspaitoihin. Asun univormumaisuus istuu mainiosti ensi viikolla alkavaan kouluun, toivottavasti korsetti pitäisi tällä kertaa myös henkistä ryhtiäni kasassa koulupaineiden alla..

shirt: H&M
corset: huuto.net
tie: Lip Service

Translation: My wardrobe has been lacking of plain black clothes for a while now, so I bought a very basic shirt. It's a great base for such many outfits, as long as you spice it up a little bit. I love the mixture of pvc and slightly conservative clothes, I think they make a great school uniform for next week!

15 September 2010

Beautiful Blogger Award!

Sain kuplivan ihania yllätyksiä tällä viikolla, ja vielä niin monta etten olisi koskaan uskonut! Sanski, Sally SlanderVivian, Insanity, Vampiric, Positiivinen Pakana, Ventovir, Saara, CändiC ja ^Vermin^ antoivat minulle tämän kauniin tunnustuksen. Kiitos teille kaikille ihanille vielä, olen todella otettu ja onnellinen maininnasta! 


Totta puhuakseni en aluksi aikonut vastata ketjun kutsuun, kammoan hiukan tällaisia ketjukirjeitä, mutta olkoon. Juttuun oli kätkettynä paljastuksia sekä seitsemän bloggaajaa, joille nappulan jakaa. Tässä seitsemän tiedonmurua elämästäni:

1. Synnyin pienenä, violettina ja kolme viikkoa etuajassa. Napanuora oli kohdussa kiertynyt hirttosilmukaksi kaulani ympärille ja menehtymiseni oli vain minuuteista kiinni. Täällä olen ja hengitän vielä, onneksi.


2.Olen värisokea, vaikka tytöillä se on hirmu harvinaista. Mulla oli geenistön mukaan 0,05% mahdollisuus olla värisokea mutta tietysti tuurillani se osui. Ei ole kuitenkaan haitannut menoani ollenkaan, tosin en tiedä miltä maalausteni sävyt oikeasti näyttävät :'D

3. Olen syntynyt peruskristilliseen perheeseen mutta en kuulu enää kirkkoon. Ollessani pieni äitini otti harvoille pakollisille kirkkokäynneille mukaan kyniä ja pienen piirustusvihkon jotta mulla olisi edes jotain tekemistä. Pidän kuitenkin kristinuskon visuaalisesta aineistosta ja erityisesti demonologiasta.

4. Eläin-ja ihmisoikeudet ovat hyvin lähellä sydäntäni, pelkkä ajatuskin turkistarhoista ja sotavankien kidutuksesta saa sappeni kiehumaan vaarallisissa lukemissa. Tunnen myös usein pohjatonta toivottomuutta siitä etten osaa auttaa tarpeeksi, vaikka parhaani yritän.


5. Tärkein asia mitä opin äidiltäni on se, että ihmisellä ei ole koskaan tylsää jos pään sisällä on hauskaa. Päänsisäinen maailmani on täynnä utopiaa, huonoja juttuja ja kikatusta, eikä muuten ole tylsää!

6. Puhun kuutta kieltä. (En tietenkään kaikkia yhtä hyvin.)

All photos by Dave McKean
7. Vanhan ajan sirkustunnelma on mielestäni aivan ihanaa, ainoa vika on se että minulla on koulrofobia. Pelkään sirkuspellejä ihan kamalasti, järkyttävän kamalia ja irstaita otuksia! Kylmät väreet virtaa selkää pitkin heti jos ajatukset harhailee kohti Pennywise-pelleä. Hrrrr! Jakaako kukaan muu tämän pelon?

Päättämisen vaikeus meinasi jyrätä tämän osion yli, suosikkeja kun on niin paljon. Tunnustuksen halusin antaa hyvin, hyvin erilaisille bloggaajille, joiden jokaisen päivitystä odotan innolla! Yksi neitokainen saa minut sarjisblogillaan kihertämään naurusta, yksi tyrmää upealla tyylitajullaan ja yksi kultaa päivää suloisilla runoillaan. Kaikki olette ihania ja palkinnon arvoisia! ♥ Blogit eivät ole paremmuusjärjestyksessä enkä velvoita ketään jatkamaan ketjua.



Translation: I got this wonderful award from many lovely women and now I had to pass it on seven more bloggers. I also had to tell seven facts about my life but they're a bit heavy to translate thoroughly. Here they are, extracted: 


1. I was born with the umbilical cord around my neck like a noose, thus I was small and purple, but luckily alive :)
2. I am colorblind, though this is extremely rare amongst females.
3. I was born Christian but never embraced that religion.
4. I speak six languages.
5. Animal and human rights are important to me, I wish I could do more to help.
6. The most important thing my mother taught me was that ennui evades you as long as you have fun inside your head. What a great advice!
7. I love old fashioned circus but I'm frightened to death by clowns!

14 September 2010

A Series of Unfortunate Events



Kävin penkomassa paikallisia kirjapuoteja uusien kahisevien mustelehtien toivossa ja törmäsin Kirjatorilla hykerryttävään yllätykseen. Lemony Snicketin Surkeiden Sattumusten Sarjan osat olivat myynnissä vain 2€ kipale! Normaalisti hinnat ovat pyörineet jopa kahdessa kympissä joten haalin muutaman julman tarinan kirjahyllyyni. Olen ennenkin kertonut miten tykkään tarinoista joissa on makaaberia vivahdetta, mutta näihin en ole ihme kyllä tarkemmin tutustunut! Luulen että lasten surkeat loput uppoavat näiden sateisten päivien lomassa aika hyvin, ainakin tämän neitokaisen huumorintajulle.



Elokuva sen sijaan ilahdutti minua visuaalisella sadun ja painajaisen keitoksella jo vuosia sitten, aivan upeaa katsottavaa ainakin ulkoisten puitteiden puolesta. Ikiaikainen lempisuunnittelijani Colleen Atwood (tuttu mm.Tim Burtonin elokuvien pukuluomuksista) on taikonut elokuvaan mielettömän puvustuksen. Kreivi Olafin pölyinen raitapuku on painunut erityisesti mieleeni :>

 


Translation: A small local bookstore offered an amazing find as I was searching for crispy new book treats. They sold Lemony Snicket's A Series of Unfortunate Events for only 2€ a piece! I've never read this series before but the film is very familiar to me. It's a divine treat for the eyes, especially the costumes that were designed by Colleen Atwood, my all-time favourite costume designer. Hope the books will be as wonderfully macabre!

8 September 2010

The Fine Art of Poisoning


Joissain päivissä on tiettyä maagista tuntua ja hehkua. Sellaisina päivinä mieli tahtoo luoda uutta, ideat juoksevat alitajunnasta kilpajuoksua paperille ja pohdit tulevaisuuttasi ja unelmiasi syvemmin kuin tavallisina päivinä muistatkaan.



Tällainen päivä sai minut tänään laittamaan maailman parhaat nilkkurit jalkaan, sipaisemaan uutta punaa huulille, kihartamaan tukan loivaksi pilveksi ja kipittämään kaupungin kaduilla uutta kalenteria etsien. Kalenteriin aion, kuten joka vuosi, merkitä kaiken ja pitää elämäni edes jonkinlaisessa järjestyksessä. Joka ikinen vuosi lupaan itselleni saman mutta silti kalenteri pölyttyy vanhan lipaston laatikossa vain hajanaisia mustemerkintöjä sisältäen. Tänään aion kuitenkin vielä unelmoida järjestelmällisyyden illuusiosta ja juoda  hyvää punaviiniä hyvän kirjan kera. Ihanaa loppuiltaa teille kaikille 

___________________________________

Translation: Some days are wrapped in a magical glow. Days like these make your brain spur with new ideas and your heart to dream about the future. Today a day like that made me put on the best boots in the world, paint my lips red, curl my hair into a cloud and my legs to run on the streets in search of a new calendar. A calendar that would keep my life in proper order, alas each year I fail to make the notes in it. This evening I'm still going to dream about a neat, tidy life in the company of good wine and a good book. Hope you all have a wonderful evening 

7 September 2010

A fabric of ideals to decorate our homes

En ole koskaan tilannut H&M Home-mallistosta tuotteita mutta nyt oli aivan pakko! Herkullisia raitoja, 1920-luvun henkisyyttä, cameoita, rusetteja, avaimenreikiä ja upeita fontteja. Eli kaikkea mitä rakastan. Ovatkohan H&M:n suunnittelijat käyneet haaveissani varkailla? ;>

Ainakin nämä uutukaiset lähtivät ostoskoriin, rahatilanne ja puolison mielipide kotimme raitapitoisuudesta estivät onneksi haalimasta liikaa tavaraa. Siskoni toi juuri sopivasti Ikeasta pakallisen pientä mustavalkoraitaa, taidan ommella siitä jotain näihin sopivia sisustusjuttuja. Oi paketti, tule jo!







Translation: These dreamy decoration candies made me crazy, I had to order them immediately from H&M Home-line. Never done that before, hope everything goes well! I just couldn't resist those delicious stripes, cameos, bows, ruffles and inspiration of the 1920's :)

6 September 2010

The blood will run like ribbons in your hair


Multa pitäisi kieltää teräaseiden käyttö vähäksi aikaa, vahinkoja on nyt sattunut kaksi eli aivan tarpeeksi. Ensin otsatukkani sai saksien hutaisulla surrealistisen mallin ja eilinen sunnuntaipäivä hiukan hurmeisen päätöksen keittiöveitsen lohkaisulla. Sormia en onneksi menettänyt mutta peukalon pää sai uuden muodon, sairaalassa (hih, hätävarjelua) sormi sai myös kevyen teippitikkauksen ja kääreen ympärilleen. Tänään haava pärjää jo teipeillä ja laastarilla sekä toiveilla pienen irtopalan juurtumisesta. Sen siitä saa kun minä alan kokkaamaan!




Tämä päivä on puolestaan ollut kuin tuhannen maanantain patoutuma, mieli on sihissyt vihaa kaikkea, ainakin omaa saamattomuutta kohtaan. Onneksi lääkintäkeinoja löytyy läheltä, tällä kertaa pakenen pahaa mieltä herkulliseen tofuruokaan, pannulliseen lempiteetäni ja Donnie Darkoon. Joka on muuten nerokas elokuva.







Translation: I really shouldn't use edged weapons for a while since I've had two small accidents within a short time. First I cut my bangs in a very surreal shape and yesterday I sliced my thumb while cooking. The wound isn't all that bad but I still had to get it stitched at the hospital, now I'm just hoping that the chunk will take root again. 


Today on the other hand was a complete disaster, as all Mondays tend to be. I'm trying to survive through the evening by focusing on something positive, like good food, delicious tea and Donnie Darko. What a magnificent movie!

4 September 2010

Circus girl without a safety net

Koko kesän metsästin sopivaa punavalkoraidallista kangasta visioimaani kellomekkoa varten, yllätyksekseni kangaskaupat huusivat tyhjyyttään, jopa raidoistaan tunnettu Marimekko ei tarjonnut valikoimaa. Vihdoin syksyn kynnyksellä löysin pienen pakallisen karkkiraitoja kangaskaupan poistolaarista ja syöksyin onnesta hehkuen kaavoittamisen kimppuun. Unelmoimaani kellomekkoon kangas ei tietenkään riittänyt, mutta tällainen uusi luomus syntyi ompelukoneen hakkaamisen tuloksena. Mekon olalla keikkuvan jättirusetin voi irroittaa joten mekko käy neuleen kanssa myös arkeen. Täydelliset kengätkin löytyivät jo asuun, mutta äitini ei ole vielä tarpeeksi hullu lahjoittaakseen niitä minulle :')




Marianne-karkkiraidat ovat mielestäni ihania, saan niistä sekä sirkushenkisiä, burtonmaisia että piparmintulta maistuvia tunnelmia. Mekon tulppaanihelma tekee kylläkin takamuksestani entistä massiivisemman, mutta olen aina inhonnut naistenlehtien "tämä malli ei sovi sinun vartalollesi"-ohjeita. Onko sillä väliä jos itse pidät vaatteen mallista? En muutenkaan tajua tyyligurujen vinkkejä kaikkien ihmisten erikoispiirteiden tasapäistämiseksi, on paljon hauskempaa korostaa omia erikoisuuksiaan kuin piilottaa ja neutralisoida ne. Kyseiset neuvot auttavat varmasti joitain ihmisiä, mutta itseäni lähinnä ärsyttää moinen paasaus. Mitä mieltä te olette, ja välitättekö eri vartalomallien vaate-opastuksista?

___________________________________

Translation: I spent the whole summer searching for this specific candystriped fabric, and I found it just at the arrival of autumn! Better late than never, huh? The candycane pattern brings me such many feelings, including circus stripes, burtonism and peppermint flavour. I love clothes that make you feel something, they always make a special addition to your wardrobe. 

And I hate it when stylists say you can't wear certain clothes because of your bodytype. Yes,the tulip-hem makes my behind look so much bigger, but I like the shape of it. I think everyone should use just the clothes they like, we shouldn't let the professionals pigeonhole us! What do you think?