I got ninety six tears, In my ninety six eyes

Ei mennyt päivä pahaenteisistä odotuksista huolimatta kovin pahasti päin manausten majoja, päinvastoin. Aamu-uninen työharjoittelukokous poiki pari pientä tilaustyötä, ehdin poukkoilun välissä maalata ja hoitaa rästiin unohtuneita asioita, levyhyllyyn eksyi vihdoin pari kaivattua läpyskää jotka saa mielen ja kehon nykimään joka kerta tanssiin ja illalla oli vielä luvassa derbytreenit. Joista olin taas lievästi sanottuna innoissani, en varmaan koskaan kyllästy näihin luistimiin!

Väsymys valuttaa parhaansa mukaan jo silmiin lyijyä mutta silti hymyilyttää vieläkin, varsinkin kun huomenna on luvassa roima annos taidetta ja burleskia! Ja jollei mieliala suostu jatkumaan samanlaisena niin aina voi sujauttaa aamukahvin lomassa the Crampsia soittimeen ja karkottaa mielialamöröt pois tanssimalla. Rumasti kuten aina, vaikka tanssinopettajan tytär olenkin. :D

The Cramps ~ Human Fly

Against all my expectations this day didn't go completely to hell, au contraire! I got a couple of new commissions, painted a little, bought some cds that always make me want to dance like a crazy person and went to our roller derby practice. Lovely things always conquer the ominous mood monsters, and I hope this good mood continues tomorrow. There's a good dose of art and burlesque coming up at dusk!

Patterns in the Ivy

Viikonloppulomailu Joensuussa hujahti valonnopeudella ystävien ja rakkaan parissa, ja vaikka pitkät bussimatkat on tunnetusti helvetistä tilattuja on omassa kodissa vierailu aina sen arvoista. Hyvästä mielestä huolimatta vedin ylle suruhatun edesmenneen murattini muistoksi, tummanvihreä silmäteräni kun oli muumioitunut rutikuivaksi joko paahteen tai erään herran viherpeukalotaitojen vuoksi. :D Henkiinherättämisyritykset eivät onnistuneet toivotusti joten pienimuotoiset hautajaiset oli paikallaan, aivan kuin niitä ei töissä jo tarpeeksi näkisi.

Lähiaikoina mieli on ollut välillä pahastikin suruhunnun verhoama maailman murhenäytelmien vuoksi. Mulla on paha tapa imeä traagisia uutisia sisään ja kärsiä niistä alitajuisesti itsekin, vaikka elämää noin muutoin katson mieluiten sydänkuvioisten lasien lävitse. Osanottaminen toisten suruun on tietysti tärkeää, mutta koko maailmaa ei yksilö voi parantaa enkä halua pukea henkistä suruharsoa sumentamaan silmiäni siltä mikä maailmassa on kaunista. Olen siis päättänyt padota uutistulvan hetkeksi ja keskittyä mieluummin kaikkiin hyviin puoliin joita maailmasta löytyy, kuten luovuuteen ja rakkauteen. Ja kissanpentujen kuviin, koska ne vain saa mielen aina ihan sanoinkuvaamattoman onnelliseksi. ♥ 


Mikä tekee teidät onnelliseksi juuri tällä hetkellä?

(New treasures; stay-ups from mom,  vintage bag (probably 50's?) from a thrift store for only 1€)

Opeth ~ Patterns in the Ivy II

I spent my weekend holiday at my own sweet home, and it felt so good to see my love and friends! Despite the happiness I veiled my eyes with a mourning hat, since my beloved little ivy had mummified while I was gone. A victim of the excruciating heat wave, or perhaps the lack of watering by my significant other..
     The past times have been occasionally clouded with a mental mourning veil concerning all the tragedies that happen in this world all the time. I have a bad habit of absorbing the tragedies from the news and they overwhelm me although I prefer to look at life through heart-shaped glasses. It's impossible for an individual to cure the whole world and therefore I've decided to dam the river of endless bad news for a while and concentrate on all the things that are good and cherished in this world. Like creativity, love and of course kittens. ♥ What makes you happy at this very moment?

I always play Russian Roulette in my head

Pari viime päivää on kulunut pitkälti mielen kylmiin pohjavesiin sukeltaen. Univelat yhdistettynä useisiin vastuutehtäviin (joita tosin rakastan!) sekä vuorelliseen tekemättömiä koulutehtäviä kesätyöongelmilla höystettynä on harvinaisen huono yhdistelmä. Mielelle tuo keitos on säännöllisesti nautittuna todella myrkkypitoinen, mutta onneksi surkeaan olotilaan löytyy aina lääkintäkeinoja! Iloinen persoona ei noin muutenkaan kovin kauaa mustana pysy, nyt jo hymyilyttää kun miettii kuinka paljon hyvääkin omasta elämästä löytyy, välillä vain pitää saada hiukan paskaa niskaan jotta hyviä asioita osaa jälleen arvostaa :)

shirt&bracelet ~ 2nd hand
skirt ~ Hell Bunny
bag ~ vintage
Alice brooch ~ Etsy
stockings ~ Lindex
shoes ~ Minna Parikka

Kiireisen päivän asuun kuulunut Hell Bunnyn kynähame on hankinta Skotlannista, on muuten myös ainoa vaate jonka matkalta ostin. Poimin asuun mukaan Parikan sydänkengät, jotka tuntuivat sointuvan rusettihameen ja valkeiden pilkkusukkisten kanssa yllättävän hyvin yhteen. Aivan turhaan pelkäsin kenkien liiallista suloisuutta, muotokieli ei tunnu enää niin oudolta kuin alussa ja kävelymukavuus on aina arjessa plussaa, luulen siis että punapopot jäävät vakituiseksi asukiksi kaappiini. Eikä sydämiä voi varmaan koskaan olla liikaa!

(I love that pin-up tag!)

Mustamielisyydenkin keskellä musiikki on loppumaton piristysruiske, mielessä on alituiseen pyörinyt mm.tämä korvamato. Nuo sävelet ja Waitsin ihanan maaniset tanssiliikkeet piristävät kummasti saaden tanssijalan vipattamaan työvuorenkin keskellä. Gotta love that man! ♥

I've been feeling extremely blue for the last couple of days, mostly due to tons of responsibility, unfinished schoolwork and problems concerning my summerjob. Luckily bad moods never last long since I'm quite a happy personality, so now I'm just trying to focus on good things. Like amazingly addictive music that makes you want to dance around in your apartment.
   Today's outfit was pretty simple, as you can see. The cuteness of these shoes doesn't feel so odd anymore, and I kind of liked the combination between them, those dotty tights and the pencil skirt. (Which btw is the only piece of clothing I bought from Scotland!)

Reach me, Helen Keller

Harvemmin, tuskin koskaan, tulee laitettua blogiin kuvia niistä asuista joissa kotona loikoilee. Tämä johtuu varmasti siitä että mieli on yleensä parhain silloin kun oma tyyli on kohdillaan ja korkojen kopina kaikuu kävellessä, nuhruisissa kotiasuissa ei myöskään ole mitään kovin inspiroivaa tai luovaa jota viitsisi maailmalle jakaa. Joskus vaan tuntuu ihan parhaalta maata sohvalla tukka tyylikkäästi ponnarilla ja sekaisin, joten tässä pari kuvaa viikonlopun sohvaglamourista.

Olin perjantaina vapaaehtoisvuorossa valvomassa galleriaa ja illalla pidimme läksiäiset vakituiselle galleriatyöntekijällemme, joka joutuu byrokratian hampaiden vuoksi siirtymään muiden juttujen pariin. Läksiäisethän menee melkein hautajaisista joten pukeuduin suruhattuun, juhlat taas oli loppujen lopuksi kaikkea muuta kuin haudanvakavat! ;) Toiseen galleriahuoneeseen pystytettiin pienimuotoiset reivit niin että vanha puutalo tärisi ja toiseen iso taulunpohja jota kaikki sai mielensä mukaan sotkea väritulvalla. Taidebileissä myös punaviinin nautiskelu vaikka vaatteille asti on enemmän sääntö kuin poikkeus, ilta venyikin niin pitkälle että pari päivää on kulunut täysin väsymyksen sumu (lue= hentoinen krapula) silmissä.

Kuvia ei harmi kyllä ole, kehtaan vain harvoin ottaa bilekuvia koska hauskanpito vie suurimman huomion ja harva kaveri muutenkaan haluaa kasvojensa vuotavan nettiin. Ilta oli kuitenkin mainio piristysruiske, tuntuu aina mahtavalta vaihtaa ajatuksia ja pitää hauskaa uusien tuttavuuksien ja tietysti entistenkin mielenkiintoisten ihmisten kanssa! Tämä ilta taas kuluu pitkälti paletin ja siveltimien kanssa, olen lykännyt yhtä työtä niin kauan että melkein hävettää.

Bileistä puheenollen, Lumouksen esiintyjälista ei taaskaan saanut pomppimaan onnesta, lähinnä valumaan sohvalla muutaman sentin alaspäin. Mutta vaikkei ehdottomia suosikkeja listalla näkynyt tänäkään vuonna niin pari todella katsomisen arvoista kokoonpanoa on sentään tulossa, ja kyllä nuo tuntemattomatkin bändit taustalla hyvin soljuvat. Ihmiset ja hyvä tunnelmahan on aina suosikkibändejä tärkeämpää, eli nähtävästi tänä vuonna käy tie Tampereelle lumoutumaan. :) Nyt kuitenkin siirryn noiden maalien kimppuun, mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille! ♥

PS.Tänään tulee FST5:lla klo 21.25 Ystävät hämärän jälkeen, yksi parhaista ja omaperäisimmistä vampyyrileffoista mitä olen koskaan katsonut. Suosittelen lämpimästi siihen tutustumista mikäli kotoasi löytyy vilkkuva taikalaatikko ja vampyyrit ovat lähellä sydäntä!

Usually people post about outfits that represent their own style, atleast I feel most at home in outfits that include hems and high heels. But I just wanted to post these pics because they reflect the reality when I'm melting on the sofa with a mild hungover and a ton of good memories ;) 
On Friday we held a farewell party for our art gallery supervisor and had such a good time! The other room of the gallery was transformed into a tiny rave club that tumbled the whole house, and in the other room there was this big canvas that we all splashed with colors. Red wine streamed and murmur echoed in the walls of the old house. I don't have any photos since I always seem to forget to take some,  but the most important thing is to have good time with lovely people!
This evening on the other hand is spent with a painting project that has lacked a closure for a long time, I hope you all have a wonderful evening! ♥

I'm left to drift on a dead calm sea

Sumuinen kaupunki ja mittarin näyttämä haaleampi lukema houkuttelivat eilen aamulla kaivamaan kaapista keväisen merellisiä asusteita. Pidän todella paljon art deco-henkisistä elementeistä ja erityisesti simpukoiden muotokieli on kumman lumoavaa, pääskysistä ja raidoista nyt puhumattakaan. Seilorityylin jokakeväinen saapuminen nyt ei ole minkään sortin yllätys kenellekään ja kirkkaisiin sävyihin sonnustautuvaa pirtsakkaa seiloria minusta tuskin koskaan tulee, mutta vivahteita on hauskaa poimia omiinkin asuihin :)

Mielen kannalta olen ainakin tähän mennessä onnistunut välttämään jokakeväiset tummiin syvyyksiin vaipumiset. En tiedä miksi kevät on kaikista raskain vuodenaika, luonnon herätessä oma olotila on vaan yleensä tuntunut painuvan pakkasen puolelle. Luulen että tunne johtuu siitä ettei itse kykene uudistumaan kasvavan luonnon tahdissa, olonsa tuntee niin saamattomaksi kaikissa asioissa vaikka oikeasti mitään erityistä ei tarvitsisi tehdäkään. Tunnistaako kukaan muu itseään tästä?

Onneksi tänä vuonna mieli on ollut kummallisen pirteä ja onnellinen, enkä todellakaan haluaisi sen muuttuvan kevään kohinassa vastakohdakseen. Tummilla vesillä luovimiseen olen onneksi vuosien aikana jo tottunut ja muutamia pelastusrenkaitakin olen oppinut kehittämään, toivon vaan ettei kevään koitokset puhko niitä kaikkia!

dress- second hand
belt- second hand
earrings - Seppälä
bag - vintage

Every winter-spring I get a bit afraid of the dark waters of depression, since they get much stronger when everything around you starts to bloom. It feels so hard to keep up with nature's pace but now I've strangely felt much happier, and I hope that the gloomy depths won't reach me this year!

Yesterday I threw some nautical accessories on to celebrate the foggy, warmer weather. It's so funny how sailors are fashionable every single spring, but then again the style has some wonderful details! I love all art deco-inspired things and especially the shape of seashells. I'll probably never be a perky sailor gal with all the dark tones that my style bears, but it's fun to steal some details for my own style :)

You were made from the winter dust, stinging my veins cold

Näistä luuytimeen hiipivistä hileisen jäätävistä pakkaspäivistä voisi itse kukin kirjoittaa lukemattomia valitussäkeitä, mutta en ala suotta vinkumaan asiasta johon ei voi vaikuttaa. Säätilaa voi paeta vain linnoittautumalla kotiin katsellen luonnon hyytävää kauneutta ikkunasta tai muuttamalla kokonaan aivan toisenlaisille leveysasteille. Itse olen harjoittanut ahkerasti tuota linnoittautumista ja haaveillut utopisesti piknikeistä ja korkkareista samalla kun lämpömittari laskee uusiin ulottuvuuksiin. Tietysti talvi tuhoaa ihon, hiukset ja hermot, mutten silti koskaan tahtoisi elää maassa jossa lumi ja jää on vain kuulopuhetta.

Eilen mieltä lämmitti mm.keilapallojen viskely koulukavereiden kanssa, postimiehen kotiin tuoma pehmoinen paketti ja tieto siitä, että viikonloppuna on luvassa hyvää punaviiniä ja Miyazakin elokuvia. Keilaaminen on hauskaa koska olen siinä niin surkea ja rakastan nauraa omille kömmähdyksilleni, punaviinin ja Miyazakin yhtälön luoma onnellisuus taas lienee ilmiselvä.

Ja se pehmeä paketti? Tein jälleen kauppoja Rannan kanssa ja tällainen COSin kellohelmaisen kilkattava luomus kotiutui tällä kertaa leninkien joukkoon. Mekon pelkistettyä muotoa on helppo asustella tilanteiden mukaan, pahana tapanani on yleensä keskittyä erikoisempiin vaatteisiin joten laadukas pikkumusta oli hyvin tervetullut tulokas! Ainoa vika on nuo piskuiset hihakkeet joihin hartioideni täytteet ottavat turhan innokkaasti kiinni, mutta väliäkös tuolla :> Nyt palailen takaisin elokuvien äärelle, seuraavana vuorossa ikisuosikkini Mononoke Hime jonka lumovoima ei tunnu koskaan himmenevän. Mukavaa viikonloppua teille kaikille!

Joe Hisaishi - The Legend of Ashitaka (Mononoke Hime-soundtrack)

This cold (it's already been over -30°C in Finland!) seems to penetrate the marrow of the bone as well as the mind, but I don't want to whine about the weather. It's impossible to control Mother Nature unless you want to move to warmer countries, and I just couldn't live without frost and snow, no matter how many downsides they carry!

A few things that warmed my mind yesterday were tossing bowling balls with my classmates, receiving a soft package from the mailman and drinking absolutely delicious red wine while watching Miyazaki films. I suck at bowling and it's so much fun to laugh at yourself, and red wine combined with Miyazaki's animations is self-evidence. And the soft package? I bought a new dress from Ranna and I love it's pure simplicity and cuts! Dresses like this are so easy to accessorize, I wish there were more simple clothes in my wardrobe, I have a bad habit of buying elaborate things instead of something that I really need. But now I'm going to continue watching Mononoke Hime, one of my favorite films of all time. Hope you all have a happy weekend!

Lay your head where my heart used to be

Eilen kolahti postiluukusta Asoksen pehmeä paketti, joka oli puolet aiottua ohuempi tuotteiden varastosta hupenemisen vuoksi. Tuon kaltaisissa aleryntäyksissä ei siviiliuhreilta voi välttyä, mutta onneksi pari edullista löydöstä sain pelastettua kauneudennälkäisten naisten nopeista kynsistä!

Harsopilkuilla koristeltu trikoomekko on peruskauraa arkipäiväisten asukokonaisuuksien pohjaksi, mutta nuo ihastuttavat sydämillä koristellut sukkahousut säästän hiukan juhlavampiin tilaisuuksiin hauraan muotonsa vuoksi. Läpikuultavat pilkut, sydämet ja meshkankaat ovat yksi ehdottomista suosikeistani yksityiskohtien saralla! Ne vaan saavat minut surkeasti toivomaan pakkaslukemien syöksylaskua, jotta ne päällä uskaltaisi uloskin lumen valtakuntaan käyskentelemään. Onneksi vaatteita voi verhoilla neuleilla niin että alta pilkahtaa hiukan pitsiä ja läpikuultavuutta ilman syväjäädytykseen joutumisen uhkaa.

Tämä otsikkoon viittaava kappale yllätti minut täysin kuullessani sen ensimmäisen kerran. En olisi voinut kuvitellakaan että kyseiseltä näyttelijättäreltä löytyisi noin upean matala ääni tai että Tom Waitsin ihana kappale saisi arvoisensa tulkinnan. Tuntuu että ihmiset tukeutuvat aivan liian usein genrerajojen piikkiaitoihin, musiikki on mielestäni parhainta kun se vyöryy rajojen ylitse erilaisten ihmisten nautinnoksi. Yhdessä tyylilajissa pysyminen tuntuu muutenkin täysin absurdilta, kuka kumma tahtoo kahlita itsensä pieneen häkkiin! Oletko sinä joskus tyrmännyt jonkin muusikon pelkän ennakko-oletuksen kautta? Yllätyitkö lopulta positiivisesti?

Scarlett Johansson - Green Grass (Tom Waits cover)

My soft package from Asos finally arrived! Sadly half of it's contents were out of stock, but collateral damage is expected when dealing with sale products. The mesh-dotted dress is ideal for everyday use, but the hearty stockings I'm saving for special occasions. I absolutely love clothing that has transparent details! And the song I tagged here really surprised me when I first heard it. Who would've guessed that the starlet in question would have such a deep voice and cover Tom Waits in a respectful manner? I'm glad my assumptions have been thrown away, has prejudice ever clouded your musical taste? It's so sad when people hold on to one musical genre and ignore all others.

Health runs from your lips, sucked in and safe in a world of sleep

shirt: H&M
skirt, waistcoat & pocket watch: 2nd hand
stockings: Leg Avenue
shoes: Seppälä

Pitkästä aikaa kerkesin napsaista asukuvan, tällaisella pelkistetyllä asulla haahuilin koulun käytävillä tänään. Kouluasuni ovat usein tällaisia käytännöllisyyden ja pienten yksityiskohtien fuusioita, tällä kertaa mukana oli häivähdys kovasti pitämästäni steampunkista. Kauluspaita, liivi ja kynähame tuovat sopivasti ryhtiä olemukseen ja taskunauris tikittää taskussa tuntien tahtiin.

Viktoriaanishenkiset nilkkurit ovat olleet nyt käytössä muutaman viikon, ovat todella mukavat jalassa mutta tuhottoman huonolaatuiset, tekonahka hajoili jo ensimmäisellä kerralla! Hiukan kiukusta pihisten päätin kuitenkin käyttää nämä loppuun. Uusi lempilöytöni, mieltä ja kurkkua lämmittävä vanha teekuppi löytyi kirpputorilta vain 0,20€ hintaan, rakastan tuollaisia vanhoja kuviointeja! Vaatekaapissani ja sisustuksessa taitaa olla selkeää mummopotentiaalia.

Olen miettinyt lähiaikoina paljon omaa jaksamistani. On aika kummallista kuinka olotila on ajoittain niin kupliva ja pirteä mutta heti pinnan alle sukeltaessa kohtaa väsymyksen ja saamattomuuden hirviöitä. Tällaiset mielialat tulevat kausittain raskaana, erityisesti nyt kun tehtävien lista paisuu entisestään ja minä vain pakenen, upottaudun haaveisiin ja uniin silloin kuin olisi aika toimia. Pyrin kuitenkin välillä rentoutumaan ja etsimään aikaa mukaville asioille, terveyden kun pitäsi olla muita asioita tärkeämpää. Ajan riittävyys on suuri ongelma, joten jos joltain löytyy ylimääräistä Hermionen Ajankääntäjää, minulle voi lahjoittaa! :)

Yksi hyvä tapa lääkitä pahaenteisesti nousevaa mielimyrskyä on tietysti hyvä musiikki. Musiikki todella parantaa ja syvimmästäkin suosta on helpompaa nousta tarvittavan kappaleen avulla. Oman mieleni pikapiristys ja voimauttaja on usein tämä KJ:n kappale, erityisen hyvää syysauringon kera nautittuna!

Killing Joke - Walking with Gods



Muutamia noin muuten melankoliseen mielialaan ja tähän hetkeen sopivia kappaleita, jotka ovat soineet soittimessa tiuhaan tahtiin:

Opeth - Isolation Years

Jill Tracy - The Proof

Covenant - Rising Sun

Front Line Assembly - Vanished

Nina Kinert - Beast

A school outfit of today, with a slight touch of steampunk. Whenever I have to work long days and wander on the corridors of our school, I tend to wear something simple and brighten that up with details. The whole day was so sunny and I thought everything went well but all the unfinished school assignments and stress pulled my spirits down again. Moods like these are always seasonal and I'm glad that there are such many cures. A cup of tea from my new favorite teacup (that cost only 0,20€!) and a few songs to express my mood oughta help. Time and it's sufficiency are always a problem, so if anyone has an additional Hermione's Time Turner, I'd be more than happy to receive it! :)

The Fine Art of Poisoning

Joissain päivissä on tiettyä maagista tuntua ja hehkua. Sellaisina päivinä mieli tahtoo luoda uutta, ideat juoksevat alitajunnasta kilpajuoksua paperille ja pohdit tulevaisuuttasi ja unelmiasi syvemmin kuin tavallisina päivinä muistatkaan.

Tällainen päivä sai minut tänään laittamaan maailman parhaat nilkkurit jalkaan, sipaisemaan uutta punaa huulille, kihartamaan tukan loivaksi pilveksi ja kipittämään kaupungin kaduilla uutta kalenteria etsien. Kalenteriin aion, kuten joka vuosi, merkitä kaiken ja pitää elämäni edes jonkinlaisessa järjestyksessä. Joka ikinen vuosi lupaan itselleni saman mutta silti kalenteri pölyttyy vanhan lipaston laatikossa vain hajanaisia mustemerkintöjä sisältäen. Tänään aion kuitenkin vielä unelmoida järjestelmällisyyden illuusiosta ja juoda  hyvää punaviiniä hyvän kirjan kera. Ihanaa loppuiltaa teille kaikille ♥

___________________________________

Translation: Some days are wrapped in a magical glow. Days like these make your brain spur with new ideas and your heart to dream about the future. Today a day like that made me put on the best boots in the world, paint my lips red, curl my hair into a cloud and my legs to run on the streets in search of a new calendar. A calendar that would keep my life in proper order, alas each year I fail to make the notes in it. This evening I'm still going to dream about a neat, tidy life in the company of good wine and a good book. Hope you all have a wonderful evening ♥

The blood will run like ribbons in your hair

Multa pitäisi kieltää teräaseiden käyttö vähäksi aikaa, vahinkoja on nyt sattunut kaksi eli aivan tarpeeksi. Ensin otsatukkani sai saksien hutaisulla surrealistisen mallin ja eilinen sunnuntaipäivä hiukan hurmeisen päätöksen keittiöveitsen lohkaisulla. Sormia en onneksi menettänyt mutta peukalon pää sai uuden muodon, sairaalassa (hih, hätävarjelua) sormi sai myös kevyen teippitikkauksen ja kääreen ympärilleen. Tänään haava pärjää jo teipeillä ja laastarilla sekä toiveilla pienen irtopalan juurtumisesta. Sen siitä saa kun minä alan kokkaamaan!

Tämä päivä on puolestaan ollut kuin tuhannen maanantain patoutuma, mieli on sihissyt vihaa kaikkea, ainakin omaa saamattomuutta kohtaan. Onneksi lääkintäkeinoja löytyy läheltä, tällä kertaa pakenen pahaa mieltä herkulliseen tofuruokaan, pannulliseen lempiteetäni ja Donnie Darkoon. Joka on muuten nerokas elokuva.

Translation: I really shouldn't use edged weapons for a while since I've had two small accidents within a short time. First I cut my bangs in a very surreal shape and yesterday I sliced my thumb while cooking. The wound isn't all that bad but I still had to get it stitched at the hospital, now I'm just hoping that the chunk will take root again. 


Today on the other hand was a complete disaster, as all Mondays tend to be. I'm trying to survive through the evening by focusing on something positive, like good food, delicious tea and Donnie Darko. What a magnificent movie!

Circus girl without a safety net

Koko kesän metsästin sopivaa punavalkoraidallista kangasta visioimaani kellomekkoa varten, yllätyksekseni kangaskaupat huusivat tyhjyyttään, jopa raidoistaan tunnettu Marimekko ei tarjonnut valikoimaa. Vihdoin syksyn kynnyksellä löysin pienen pakallisen karkkiraitoja kangaskaupan poistolaarista ja syöksyin onnesta hehkuen kaavoittamisen kimppuun. Unelmoimaani kellomekkoon kangas ei tietenkään riittänyt, mutta tällainen uusi luomus syntyi ompelukoneen hakkaamisen tuloksena. Mekon olalla keikkuvan jättirusetin voi irroittaa joten mekko käy neuleen kanssa myös arkeen. Täydelliset kengätkin löytyivät jo asuun, mutta äitini ei ole vielä tarpeeksi hullu lahjoittaakseen niitä minulle :')

Marianne-karkkiraidat ovat mielestäni ihania, saan niistä sekä sirkushenkisiä, burtonmaisia että piparmintulta maistuvia tunnelmia. Mekon tulppaanihelma tekee kylläkin takamuksestani entistä massiivisemman, mutta olen aina inhonnut naistenlehtien "tämä malli ei sovi sinun vartalollesi"-ohjeita. Onko sillä väliä jos itse pidät vaatteen mallista? En muutenkaan tajua tyyligurujen vinkkejä kaikkien ihmisten erikoispiirteiden tasapäistämiseksi, on paljon hauskempaa korostaa omia erikoisuuksiaan kuin piilottaa ja neutralisoida ne. Kyseiset neuvot auttavat varmasti joitain ihmisiä, mutta itseäni lähinnä ärsyttää moinen paasaus. Mitä mieltä te olette, ja välitättekö eri vartalomallien vaate-opastuksista?

___________________________________

Translation: I spent the whole summer searching for this specific candystriped fabric, and I found it just at the arrival of autumn! Better late than never, huh? The candycane pattern brings me such many feelings, including circus stripes, burtonism and peppermint flavour. I love clothes that make you feel something, they always make a special addition to your wardrobe. 

And I hate it when stylists say you can't wear certain clothes because of your bodytype. Yes,the tulip-hem makes my behind look so much bigger, but I like the shape of it. I think everyone should use just the clothes they like, we shouldn't let the professionals pigeonhole us! What do you think?